Tutkimus: kuntien luottamushenkilöiden kokema häirintä saa moninaisia muotoja
Tampereen yliopiston tutkijat Anni Kyösti ja Jenni Airaksinen selvittivät tuoreessa tutkimuksessa kunnallisten luottamushenkilöiden omakohtaisia kuvauksia ja tuntemuksia kokemastaan häirinnästä. Sietämisen rajat -tutkimuksesta käy ilmi, että niin häirinnän syyt kuin sen muodot ovat hyvinkin vaihtelevia.
Kuntien luottamushenkilöihin kohdistuvaa häirintää tulee sekä kuntaorganisaation sisältä että sen ulkopuolelta. Kuntaorganisaation sisältä häirintää saatetaan kokea sekä viranhaltijoiden että luottamushenkilöiden taholta. Lisäksi häirintää ja uhkailua voi kohdistua luottamushenkilöihin kuntalaisilta tai kokonaan kunnan ulkopuolisilta tahoilta. Politiikassa häirintää kohdataan niin puolueryhmien sisällä kuin puolueiden välilläkin.
Tutkimus osoittaa, että häirinnällä on vakavia vaikutuksia sen kohteeksi joutuneiden henkilöiden hyvinvointiin, heidän läheisiinsä ja koko elinpiiriin. Häirinnällä on erityisen huolestuttavia vaikutuksia myös paikallisen päätöksenteon näkökulmasta.
Myös Kuntaliiton ja Åbo Akademin syksyllä 2020 tekemä Kuntapäättäjätutkimus on osoittanut, että häirinnän uhka ja huonot kokemukset saavat ehdokkaita mm. harkitsemaan tarkasti asettumista ehdolle kuntavaaleissa. Lisäksi uhkailu on johtanut keskusteluaiheiden rajautumiseen häirinnän pelon vuoksi.
- Häirintäilmiöön puuttuminen vaatii toimia yhteiskunnan eri tasoilta. Siihen on puututtava paikallisella tasolla luomalla yhteisiä rajoja ja periaatteita päätöksenteon keskusteluareenoille. Häirintäkokemuksien käsittelyyn tarvitaan kanavat paikallisella tasolla ja virkavallan kanssa. Lisäksi tarvitsemme yhteiskunnallista keskustelua häirinnästä ja ilmiön laajuudesta, toteaa Tampereen yliopiston tutkija Anni Kyösti.
Kuntien luottamushenkilöiden kokemukset häirinnästä jäävät usein kertomatta. Yhtäältä ei ole väyliä tai keinoja raportoida asiasta ja toisaalta asiasta ei haluta puhua, ainakaan julkisesti. Lisäksi on tärkeä pohtia sitä, missä määrin erilaiset häirinnän muodot tunnistetaan ja tunnustetaan häirinnäksi.
- Häirintään puuttuminen voi olla vaikeaa, mutta juuri siitä syystä ilmiöön tulisi tarttua erityisellä ponnekkuudella. Puhe sietämisen rajojen venyttämisestä tulisi kääntää päälaelleen ja politiikkaan pitäisi voida lähteä myös ilman superpaksua nahkaa ja täysin pelotonta asennetta, tutkija Jenni Airaksinen Tampereen yliopistosta jatkaa.
Tutkimuksen pääasiallisina lähteinä on käytetty häirintää kokeneille luottamushenkilöille ja asiantuntijoille kohdistettuja haastatteluja. Tutkimus on toteutettu Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoituksella.
Sietämisen rajat -tutkimusraportti on julkaistu Uutta Kunnista -sarjassa (nro 5/2021).
Lisätietoja antavat:
Jenni Airaksinen, yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto, p. 050 318 2492, jenni.airaksinen(at)tuni.fi
Anni Kyösti, tutkija, Tampereen yliopisto, anni.kyosti(at)tuni.fi
Lisätietoja Kuntaliitossa:
Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, p. 050 337 5634, marianne.pekola-sjoblom(at)kuntaliitto.fi
Kuntaliiton julkaisut ja uutiset aiheesta:
- Kuntapäättäjätutkimus 2020: Lähes puolet kuntapäättäjistä arvioi luottamushenkilöihin kohdistuvan häirinnän vaikuttavan halukkuuteen asettua ehdolle kuntavaaleissa. Tiedote 1.2.2021
- Kuntajohtajien työhyvinvointikysely 2020: Häirintäkokemukset ovat lisääntyneet. Tiedote 5.3.2021.
- Kuntajohtajien työhyvinvointikysely 2018. Raportti: Häirintä ja uhkailu kuntajohtajien työssä.
- Toimintaohjeita ja nollatoleranssia häirinnälle, uhkailulle ja vihapuheelle kunnissa. Blogikirjoitus 5.11.2019.
- Kuntaliiton uutinen 14.1.2021: KuntaTurva-hanke selvitti laajasti kuntien turvallisuustilannetta.