Tuntijakokokeilun arviointi tuotti runsaasti tietoa lukiokoulutuksen tilasta

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi on arvioinut lukion tuntijakokokeilua. Opiskelijoilla oli kokeiluun osallistuneissa lukioissa hieman tavanomaista laajemmat mahdollisuudet päättää reaaliaineiden painotuksista sekä matemaattis-luonnontieteellisen että humanistis-yhteiskunnallisen oppiaineryhmän sisällä. Kokeilu koski lukion vuosina 2016 ja 2017 aloittaneita ikäluokkia 28 lukiossa.

Tuntijakokokeilun arviointiin osallistunut lukiokoulutuksen erityisasiantuntija Kyösti Värri Kuntaliitosta pitää hyvänä, että lukiokoulutusta uudistettaessa hyödynnetään sekä monipuolista tutkimustietoa että erilaisia kokeiluja ja niistä tehtäviä arviointeja.

–  Vuonna 1995 käynnistyneessä ylioppilastutkinnon rakennekokeilussa oli ensimmäisen kahdeksan vuoden ajan mukana 29 lukiota. Tuolloinhan lukioita oli yli sata nykyistä enemmän, joten nyt arvioituun tuntijakokokeiluun osallistui suurempi osa lukioista, Värri toteaa.

–  Opiskelijat olivat kiinnostuneita tuntijakokokeilusta, sillä opiskelijoiden enemmistö valitsi kokeilutuntijaon useimmissa kokeilulukioissa. Se oli luonnollista, sillä kokeilutuntijako tarjosi opiskelijoille hieman valtakunnallista tuntijakoa laajemmat mahdollisuudet vaikuttaa opintoihinsa, Värri jatkaa.

Kokeilun tulokset tukevat sääntelyn joustavuutta

Karvin arvioinnin mukaan opiskelijoiden opintomenestys lukion aikana tai ylioppilastutkinnossa ei ollut yhteydessä tuntijakoon. Opiskelijan valitsema tuntijako – valtakunnallinen tai kokeilutuntijako – ei edistänyt tai heikentänyt menestymistä ylioppilastutkinnossa, kun opiskelijan lähtötaso otettiin huomioon.

Kokeilun tulokset antavat aiheen pohtia, onko jatkossa tarvetta säätää tuntijaosta valtakunnallisesti nykyisellä tarkkuudella. Myös nykyistä väljempi tuntijaon säätely näyttäisi kokeilun perusteella olevan mahdollinen.

–  Kun nuorten ikäluokkien pieneneminen haastaa tulevina vuosina koulutusrakenteet, on valtakunnallisten säädösten joustavuus entistä tärkeämpää. Tällöin koulutuksen järjestäjät pystyvät huolehtimaan laadukkaan koulutuksen saatavuudesta paikallisten olosuhteiden mukaan.

Kokeilutuntijako lisäsi opiskelun mielekkyyttä

Kokeilutuntijakoa noudattaneet opiskelijat kertoivat valintamahdollisuuksien lisääntymisen parantaneen motivaatiota ja innostusta opiskeluun. Tätä opiskelijoiden parempaa tyytyväisyyttä opintoihinsa on pidettävä kokeilun keskeisenä tuloksena.

Kuntaliitto odotti kokeilulta eniten sitä, että mahdollistaako kokeilutuntijako paremmin vapaaehtoisten kielten opiskelun. Kielissä erot suoritettujen kurssien määrässä eri tuntijakoryhmien välillä jäivät kuitenkin pieniksi.

–  Näyttää siltä, että kokeilutuntijaossa ollut hieman suurempi mahdollisuus painottaa eri reaaliaineita ei vielä tuonut riittävää väljyyttä lisäämään vapaaehtoisten kielten opiskelua. Oletettavasti tuntijaossa tulisi olla enemmän väljyyttä, jotta kieltenopiskelun vuosia jatkunut kaventuminen saataisiin kääntymään, arvioi Värri. 

Kuntaliitto pitää arvokkaana, että Karvin arviointisuunnitelmakauden 2020–2023 ensimmäinen lukiokoulutuksen tilaa koskeva arviointi tuotti tietoa sekä tuntijakokokeilusta että lukiokoulutuksesta yleisemmin. Karvin seuraavan lukiokoulutusta koskevan arvioinnin eli lukiolain uudistusten toteutumisen arvioinnin tuloksia odotetaan loppuvuodesta 2024.

Lue lisää:

Karvin raportti

Tiivistelmä