Pandemia on tuonut sykäyksen kohden uudenlaisia toimintatapoja, arvioivat kuntasektorin tietotekniikasta vastaavat. Kunnat ovat osoittautuneet muutoskykyisiksi, ja siirtymä etänä järjestettävään toimintaan on onnistunut niin työn, palveluiden kuin päätöksenteon osalta. Tämä selviää osissa toteutetun kuntien digitalisaatiokartoituksen yhteydessä kerätyistä näkemyksistä.
– Vaikuttaa siltä, että kuntaorganisaatioilla on jo ennen koronaa ollut valmiuksia yllätyksenä tulleen digiloikan toteuttamiseen, korostaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Laura Lyly.
Tätä vaikutelmaa tukee se, että pandemian vaikutukset ICT-menoihin ovat olleet vaihtelevia, ja suurin osa vastanneista sanoo, että pandemialla ei ole ollut suurta vaikutusta ICT-menoihin.
Miten arvioit koronapandemian vaikuttaneen organisaationne digitalisoitumiseen pitkällä tähtäimellä? (Kaikki, n=65)
Yli 80 % kyselyyn vastanneista piti todennäköisenä, että digikäytännöt ovat jäämässä vähintään jossain määrin pysyviksi toimintatavoiksi. Etätyön arvellaan jäävän pysyväksi toimintatavaksi ja tiedon jakamiseen tarkoitettuja ohjelmistoja oletetaan käytettävän aiempaa enemmän. Vastaajat arvelevat myös, että toimintaohjeita tullaan päivittämään muuttuneeseen tilanteeseen.
Myös etäopetuksen ja luottamustoimien etäkokousten oletetaan yleistyvän, mutta maltillisemmin.
Erilainen tietoon ja tiedonhallintaan liittyvä lainsäädäntö on lisääntynyt, ja se koetaan kunnissa ja kuntayhtymissä vaativaksi. Pulaa on sekä osaajista että ajasta. Digitalisaation edetessä ja kunnat sekä kuntayhtymät tulevat tarvitsemaan näiden lakien toimeenpanoon yhä enemmän tukea.
Niin sanottu tiedonhallintalaki tuli vuomaan vuoden 2020 alusta. Se sisältää lukuisia kuntien ja kuntayhtymien tiedonhallintaan liittyviä velvoitteita.
Kyselyyn vastanneista kuntaorganisaatiosta vain reilu kolmannes on laatinut lain velvoittaman tiedonhallintamallin. Tiedonhallintalain jalkautuminen ja vieminen osaksi organisaation kehittämistä koetaan vievän organisaation eri toimintojen kannalta katsoen energiaa ja aikaa. Myös uuden ajattelutavan omaksuminen on koettu haastavaksi (55 %).
Organisaatioiden digikehittäminen näyttäytyy kuntien ja kuntayhtymien johdolle pääsääntöisesti positiivisena. Haasteellisimpina aiheina digitalisaation näkökulmasta pidetään määrärahojen puutetta, riippuvuutta vanhoista ohjelmistoista ja osaavan työvoiman saatavuutta.
Mitä seuraavista tavoitteista olette asettaneet digitalisaatiokehitykselle?
Yli puolet vastaajaorganisaatioista ovat asettaneet erilaisia tavoitteita digitalisaatiokehitykselle, mutta vain reilu kolmasosa vastaajista on asettanut tavoitteille erilliset mittarit.
– Digitalisaation hyötyjen seuranta ei vielä ole systemaattista ja vaatii kehittämistä, toteaa Lyly.
Haastavaa kuntaorganisaatioiden digitalisaatiossa on kokonaiskuvan pirstaleisuus - kokonaiskuvaa on vaikea hahmottaa ja johtaa. Kartoituksen vastausten perusteella digitalisaation johtamisen kyvykkyydet vaihtelevat laajasti kunnissa ja kuntayhtymissä, ja digitalisaation johtamisen hallinnan osalta ollaan vielä alkuvaiheessa.
Kuntien digitalisaatiokartoitus toteutettiin keväällä 2021. Kyselyihin vastasi 580 kuntien ammattilaista. Kysely toteutettiin neljänä erillisenä kyselynä, joihin vastausprosentti vaihteli 17 ja 35 prosentin välillä. 73 prosentista kuntia vastattiin ainakin johonkin neljästä kyselyn osa-alueesta.
Kyselyn tulokset julkaistaan neljässä osassa. Ensimmäisenä syyskuussa 2021 julkaistiin resursseja ja rahoitusta koskeva osa, ja nyt pandemiaa, digitalisaation johtamista ja lakimuutoksia koskeva osio. Kartoituksen seuraavaksi julkaistavat osat koskevat sähköisiä ja digitaalisia palveluita, sekä tietohallintoa ja teknologiaa.
Kuntien digitalisaatiokartoituksen tulokset löytyvät verkkojulkaisuna Kuntaliitto.fi-sivustolta.
Muut uutisoinnit digitalisaatiokartoituksesta 2021:
- Kuntakentän ICT-menot kasvavat yhteiskunnan digitalisoituessa (uutinen 29.9.2021)
Digisumpit on torstaisin pidettävä etätilaisuus kuntien digikehittäjille. Digisumpit on tarkoitettu kuntien osaamisen jakamista ja verkostoitumista varten.