Kuntapäättäjiin kohdistuva vihapuhe esillä Kunta- ja aluehallintokongressissa

Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressin puhuttaneimpia aiheita 25. - 28. lokakuuta pidetyssä täysistunnossa oli kuntapäättäjiin kohdistuva vihapuhe ja valeuutiset jäsenmaissa. Suomen valtuuskunta tuomitsi Strasbourgissa vihapuheet ja niihin lietsomisen jyrkästi niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. 

- Kyse on globaalista ongelmasta, johon ei ole löydettävissä suoraviivaisia kuntatason ratkaisuja. Siksi on katsottava peiliin ja lähdettävä liikkeelle ruohonjuuritasolta. Kuntapäättäjien on toimittava esimerkkinä kuntalaisille. On painotettava ihmisoikeuksien ja ihmisarvon kunnioittamisen tärkeyttä, jotta voidaan säilyttää rakentava keskustelukulttuuri, sananvapaus sekä lähidemokratian jatkuvuus tulevaisuudessakin, Lahden kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja kongressin varajäsen Juha Rostedt pohtii.

Vihapuhe on herättänyt keskustelua Suomessa jo pitkän aikaa, mutta kesän kuntavaalien alla aihe oli hyvin ajankohtainen. 

- Emme voi tuudittautua siihen, että meidän kuntiemme toiminnassa ei ole korjattavaa. Vihapuheesta eroon pääseminen on ihmisoikeuskysymys ja demokratian edistämisen edellytys, mihin myös kongressin työssä pyrimme aktiivisesti vaikuttamaan, Rostedt päättää. 

Suomella yhä opittavaa paikallishallinnon kehittämisessä

Vihapuhe kytkeytyy laajemmin koko lähidemokratian toimivuuteen. Suomi ja muut jäsenmaat saavat kunta- ja aluehallintokongressilta kehittämisapua.

- Paikallisvaalien tarkkailuoperaatiot sekä kuntapäätöksenteon ja lähidemokratian toimivuuden tarkastelu ovat kongressin toiminnan keskiössä. Kongressin tuottamat maaraportit antavat osviittaa kunkin maan demokratian tilasta. Lisäksi kongressi antaa jokaiselle 47:lle Euroopan neuvoston jäsenmaalle konkreettisia suosituksia paikallishallintojärjestelmien kehittämiseksi, joita jäsenmaiden tulee panna täytäntöön, Muuramen kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja ja kongressin jäsen Jani Kokko taustoittaa.  

Suomen kuntakenttä ei yksiselitteisesti ole mallioppilas kuntajärjestelmien kansainvälisessä vertailussa.

- Haasteita löytyy myös meiltä. Parannettavaa löytyy esimerkiksi kuntavaalijärjestelmän saavutettavuuteen, maahanmuuttokysymyksiin sekä kuntavaalien alhaiseen äänestysprosenttiin liittyen, Turun kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja ja kongressin jäsen Saara Ilvessalo toteaa. 

- Meillä hyvin monet asiat toimivat erinomaisesti, mutta meillä on myös opittavaa muilta jäsenmailta. Esimerkiksi Virossa ollaan meitä edellä osallistumisen digitalisaation osalta ja Ranskassa asukasbudjetointia on kehitetty mallikkaasti. Myös Sveitsissä ollaan meitä reippaasti edellä suoran demokratian kehittämisessä, Ilvessalo jatkaa. 

Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressi

Kuntien ääni pääsee esille kansainvälisessä keskustelussa Euroopan neuvoston kunta-ja aluehallintokongressin kautta.

Euroopan neuvosto on Euroopan johtava ihmisoikeusjärjestö. Sen tehtävänä on turvata ja edistää ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja moniarvoista demokratiaa. Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressin päätavoitteena on vahvistaa Euroopan kunta- ja alueviranomaisten poliittista, hallinnollista ja taloudellista itsehallintoa. Kansanvaltainen paikallishallinto edistää maanosan poliittista vakautta ja tukee vähemmistöjen ihmisoikeuksia.

Suomi on ollut Euroopan neuvoston jäsen ja edustettuna kongressissa vuodesta 1989. Suomen Kuntaliitto on toiminut Suomen valtuuskunnan sihteeristönä koko jäsenyyden ajan.