- Kuntaliiton edunvalvontavalmistelun kokonaisuus
- Strategiatyön suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan osallistuminen edunvalvonnan näkökulmasta
- Edunvalvontaan liittyvät tapaamiset ja tilaisuudet
Kuntakentän ICT-menot kasvavat yhteiskunnan digitalisoituessa
Kuntasektorin budjetoidut tietotekniikkamenot ovat 1136 miljoonaa euroa vuonna 2021. Keskimäärin asukasta kohden on budjetoitu tietotekniikkamenoja 103 euroa vuodessa. Nousua kolmen vuoden takaisesta on 18 %. Yhteiskunta digitalisoituu ja kehitys heijastuu myös kuntaorganisaatioiden ICT-menoihin.
Kuva 2. Kuva kuntien ja kuntayhtymien tietotekniikan käyttömenoista vuodesta 1981 vuoteen 2021. Kaikki menot on esitetty vuoden 2021 rahanarvolla (elinkustannusindeksi).
Tulokset ilmenevät kuntien digitalisaatiokartoituksesta. Keväällä toteutettuun kyselyyn vastasi 580 kuntien ammattilaista. Edellä mainitut luvut ovat arviota, joka on tehty vuosien 2018 ja 2021 kyselyiden organisaatiokohtaisten muutoksien perusteella.
- Muutokset kannattaa nähdä suuntaa-antavina. Luvut on laskettu siten, että sekä vuoden 2018 että vuoden 2021 kyselyyn vastanneiden kuntien muutosprosentti on yleistetty koskemaan koko Suomea. Lisäksi kuntien budjetoitavat ja myös vastaajien tulkinnat vaikuttavat asiaan. Monissa organisaatioissa ICT-kulut voivat olla toimialojen budjetissa, jolloin ne eivät näy tietohallinnon menoissa, korostaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Laura Lyly.
Digikyvykkyyttä tulee kasvattaa
Digikyvykkyyden ja yhteistyön kehittämisen tarve ja merkitys nähdään kuntakentällä tärkeäksi. Työelämän murroksen ja digitalisaation myötä kuntien osaamistarpeet ovat muuttuneet.
- Henkilökunnan digiosaamisen ja koulutuksen merkitys ymmärretään, mutta digikyvykkyyden kehittämisen haasteina ovat koulutukseen tarvittavien resurssien eli ajan ja rahan puute, toteaa Lyly.
Tarvetta olisi myös kyetä seuraamaan nykyistä paremmin organisaatioiden osaamistasoa digitalisaatioon liittyvillä osaamisalueilla. Kartoituksen tietojen perusteella kunnilla ja kuntayhtymillä on hyvä ymmärrys yhteistyön ja yhteiskehittämisen tuomasta hyödystä digikehittämiseen ja digikyvykkyyden kasvattamiseksi. Toteutuksen esteenä on useimmiten resurssipula.
Rahoitus mahdollistaa kehittämisen
Vastaajista noin puolet piti ulkopuolisen rahoituksen roolia merkittävänä organisaation digikehityksen edistämisessä, mutta samanaikaisesti ulkopuolisen rahoituksen hyödyntämiseen liittyy myös haasteita.
Kykyä tunnistaa ja hyödyntää ulkopuolisia rahoituskanavia tulisi vastanneiden mukaan kuntakentällä vahvistaa. Kunnilla ja kuntayhtymillä on tarve saada ajankohtaista tietoa ulkopuolisten rahoituskanavien hakuaikatauluista, kohdentamisesta, hakuprosessista, hakemuksen laatimisesta ja hankkeiden organisoinnista, jotta heillä on paremmat valmiudet hyödyntämään tarjolla olevia rahoitusmahdollisuuksia.
Kyselyn tulokset julkaistaan vaiheittain
Kuntien digitalisaatiokartoitus toteutettiin keväällä 2021. Kyselyihin vastasi 580 kuntien ammattilaista. Kysely toteutettiin neljänä erillisenä kyselynä, joihin vastausprosentti vaihteli 17 ja 35 prosentin välillä. 73 prosentista kuntia vastattiin ainakin johonkin neljästä kyselyn osa-alueesta.
Tulokset julkaistaan vaiheittain syksyn aikana, ensimmäisenä julkaistiin resursseja ja rahoitusta koskeva osa.
Kuntien digitalisaatiokartoituksen tulokset löytyvät verkkojulkaisuna Kuntaliitto.fi-sivustolta.
Muut uutisoinnit digitalisaatiokartoituksesta 2021:
- Pandemia toi esiin kuntien muutoskyvyn digitaalisiin toimitatapoihin siirtymisessä (uutinen 21.12.2021)
Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää
Kuntavaalit 13.4.2025
Kuntaliitto kampanjoi kuntavaaleissa kuntien ja kaupunkien roolin esiin nostamiseksi. Onneksi on kunnat!