Sivistystyönantajat, Opetushallitus ja Kuntaliitto ovat lokakuussa 2020 selvittäneet laajassa kyselyssä kasvatus-, koulutus- ja tutkimusalan johtajuutta. Selvityksen jatkoanalyysinä Kuntaliitto on yhteistyössä Opetushallituksen kanssa teettänyt osaraportin, jossa tarkastelu kohdistuu kunnissa ja kuntataustaisissa organisaatioissa työskentelevien johtajien vastauksiin.
Osaraportissa selvityksen kohteena ovat varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa, toisen asteen koulutuksessa sekä sivistystoimen johdossa toimivien johtajien näkemykset johtajuudesta ja esimiesidentiteetistä muuttuvassa toimintaympäristössä. Lisäksi tarkasteltiin kokemuksia ja ajatuksia urapoluista, vaikutusmahdollisuuksista ja sekä siitä, minkälaisten tukea johtajat tarvitsevat ja saavat.
Päivittäisessä työssään johtajat edistävät eniten lasten, oppilaiden tai opiskelijoiden oppimista ja hyvinvointia, yksikön strategian mukaista tavoitteellista toimintaa sekä oman yksikön toiminnan kehittämistä. Esimiesidentiteettiin liittyvät vaatimukset arvioitiin korkealle ja ne olivat eri vastaajaryhmissä hyvin samankaltaisia. Johtajan tärkeimpinä ominaisuuksina nähtiin luotettavuus, paineensietokyky, yhteistyökykyisyys sekä organisointikyky, merkitykseltään vähäisimpänä taas karismaattisuus.
Sivistystoimen johdossa työskentelevät kokivat muita enemmän vaikutusmahdollisuuksia taloudellisten resurssien kohdentamiseen, mutta vähemmän vaikutusmahdollisuuksia yksilöiden toimintatapoihin. Varhaiskasvatuksessa vaikuttamismahdollisuudet koettiin muita vastaajaryhmiä vähäisemmiksi kautta linjan. Ammatillisen koulutuksen johtajien vastauksissa ero tärkeäksi koetun ja vaikutusmahdollisuuksien välillä oli suurempi kuin muilla.
Suurin osa (72%) vastaajista koki, että viimeisen viiden vuoden aikana heidän toimintaympäristössään on tapahtunut paljon tai erittäin paljon muutoksia. Eniten muutosten nähtiin liittyvän lainsäädännön muutoksiin. Näin koettiin erityisesti ammatillisessa koulutuksessa, varhaiskasvatuksessa ja lukiokoulutuksessa. Suurena muutoksia aiheuttavana tekijänä koettiin myös ministeriötason ohjaus.
Eniten tukea työssään johtajat saavat vastaavassa asemassa olevilta johtajakollegoilta ja alaiseltaan henkilöstöltä. Vastausten mukaan organisaation luottamushenkilöiltä ei juurikaan saada tukea, sivistysjohdonkin vastauksissa päättäjien tuki koettiin hyvin vähäiseksi. Päättäjien ja virkajohtajien yhteistyöstä löytyykin tämän perusteella paljon kehittämispotentiaalia.
Koulutusorganisaatiossa johtajan uralla etenemisen mahdollisuudet koetaan vähäisinä, ellei halua siirtyä toiselle koulutuksen järjestäjälle tai johtajaksi toiselle alalle. Kiinnostus alanvaihtoon oli kuitenkin vähäistä. Oman johtajuuden kehittämistarpeita ei niinkään koettu eri osa-alueilla, joskin muutos- ja kriisijohtaminen korostuivat hieman. Sen sijaan vastaajat katsoivat, että organisaation kokonaisvaltaiseen kehittämiseen ja johtajan henkisten voimavarojen vahvistamiseen tulisi panostaa.
Tämän osaraportin kirjoittajina toimivat Peter Johnson, Licence to learn Ltd:stä ja Irmeli Myllymäki Kuntaliitosta.
Julkaisu: Koulutusjohtaminen vaatimusten puristuksissa
Lisätietoja:
Irmeli Myllymäki, kehittämispäällikkö
Suomen Kuntaliitto ry
+358 9 771 2053, +358 46 921 4443
Irmeli.Myllymaki@kuntaliitto.fi
Pia Kola-Torvinen, opetusneuvos
Opetushallitus
+358 29 533 1525
Pia.kola-torvinen@oph.fi
Hankkeessa on haettu uudenlaisia ja joustavia ratkaisuja sekä yhteistyötä koulutuksen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamiseksi.
Erikoislainsäädäntöön sisältyvät muutoksenhakusäännökset syrjäyttävät kuntalaissa säädetyn muutoksenhaun. Lue lisää