Kielisaarekkeet ovat tärkeitä ruotsin kielen etuvartioita

- Kielisaarekkeet ovat kaksikielisen Suomen tärkeä voimavara - tätä ei voi riittävästi korostaa. Kielisaarekkeet auttavat myös pitämään ruotsin kielen elävänä ja elinvoimaisena maassamme, toteaa kielisaareke-hankkeen (Uppdrag språköar) vetäjänä elokuussa aloittanut Karin Ihalainen.

Kielisaarekkeissa ei vain kouluteta kaksikielisiä, kahden kulttuuri-identiteetin omaksuneita suomalaisia. Niissä kieliryhmät myös kohtaavat luontevasti arjessa, mikä tuo kaksikielisyyden näkyväksi muutoin yksikielisessä ympäristössä. Kielisaarekkeet ovat toisin sanoen tärkeitä ruotsin kielen etuvartioita ja käyntikortteja niillä paikkakunnilla, joissa ruotsi ei muuten näy tai kuulu katukuvassa.

Kuntaliiton johdolla elokuussa käynnistyneen kielisaareke-hankkeen tavoitteena on vahvistaa nykyisiä kielisaarekkeita ja tukea uusien kehittämistä. Hanke on kaksivuotinen.

Hankkeen lähtökohtana ovat ne olosuhteet, joissa ruotsinkielinen koulutus toimii suomenkielisillä paikkakunnilla. Språkönätverket r.f. -verkoston aloitteesta ajatushautomo Magma teki syksyllä 2019 selvityksen, johon osallistuivat nykyisen 15 kielisaarekkeen päiväkodinjohtajat ja rehtorit. Verkostoon kuuluvat Hyvinkään, Jyväskylän, Keravan, Lahden, Nurmijärven, Hämeenlinnan, Tuusulan ja Vihdin päiväkodit ja koulut.

Tarvetta käytännön tuelle

Selvityksestä kävi selkeästi ilmi tarve kielisaarekkeiden konkreettiselle tukemiselle. Se osoitti, että useimmilla kielisaarekkeilla on suuria haasteita ruotsinkielisen koulutuksen edistämisessä. Koska kunnista puuttuu ruotsinkielinen hallinto, monia sivistysosaston tehtäviä hoitavat käytännössä rehtorit ja/tai päiväkodinjohtajat. Kielisaarekekoulut ovat usein pieniä, ja rehtori on yksi koulun kolmesta opettajasta. Hänellä on oma yhdysluokka, ja opetusvelvollisuutta on huojennettu vain muutamalla tunnilla hallinnon hoitamista ja pedagogista johtamista varten.

Selvitys osoitti myös, että kielisaarekkeiden henkilöstö tarvitsee ammatillista ja hallinnollista tukea sekä vertaistukea. Lisäksi tarvitaan resursseja laadukkaan ja tasa-arvoisen koulutuksen kehittämiseen. Kielisaarekkeiden ruotsinkielisen koulutuksen on oltava houkuttelevaa, koska kilpailu suurten suomenkielisten yksiköiden kanssa on hyvin epätasaväkistä.

Toisaalta kielisaarekkeilla on paljon tarjottavaa: ne auttavat osaltaan säilyttämään ruotsin kielen elinvoimaisena ja elävänä, mikä onkin Suomen kansalliskielistrategian tavoite. Kielisaareke on elävä todiste maan kaksikielisyydestä, ja sen tehtävä on paljon siellä järjestettävää toimintaa suurempi. Nykyisten kielisaarekkeiden vahvistamisen ja uusien kehittämisen tulisikin olla tehtävä, josta ovat kiinnostuneita muutkin kuin ruotsinkieliset. Jokaisen suomenkielisen kunnan olisi syytä kysyä itseltään: Miksi meidän paikkakunnallamme ei ole ruotsinkielistä koulutusta?

Kuntaliitto hallinnoi hanketta

Tästä ja monista muista asioista keskusteltiin innokkaasti työryhmässä, joka perustettiin maaliskuussa 2020 Magman antaman selonteon jälkeen. Työryhmää johti Sydkustens landskapsförbund, ja siinä olivat edustettuina Folktinget, Kuntaliitto sekä Lahden ja Oulun kielisaarekkeet. Ryhmä päätti tehdä hankehakemuksen ja oli yksimielinen Kuntaliiton soveltuvuudesta hallinnoida hanketta.

Maaliskuussa 2021 Svenska kulturfonden ja Svenska folkskolans vänner myönsivät hankkeelle rahoitusta, ja pian sen jälkeen Karin Ihalainen palkattiin hankejohtajaksi ajalle 1.8.2021-31.7.2023. Uudessa tehtävässään hänellä on paljon hyötyä ruotsinkieliseen koulutukseen liittyvästä kokemuksestaan Lahdessa sekä hankkeen ohjausryhmästä, jossa ovat edustettuina Jyväskylän ja Oulun kielisaarekkeet, Folktinget, aluehallinto, Sydkustens landskapsförbund, Opetushallitus ja Kuntaliitto. Hankkeen tavoite on kunnianhimoinen ja vaatii yhteistyötä. Nykyisten kielisaarekkeiden perusrakenteiden turvaaminen on edellytys uusien saarekkeiden kehittämiselle. Siksi kielisaareke-hanke on sekä tärkeä että innostava. Edessä on mielenkiintoiset kaksi vuotta kielisaarekkeiden parissa.