Kehyskuntaverkoston uusi puheenjohtajisto esittäytyy

Kuntaliiton koordinoima ja 44 kunnan muodostama kehyskuntaverkosto valitsi itselleen kuluneella 2021 syyskaudella uuden puheenjohtajiston. Verkoston puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana toimii luottamushenkilö, ja heidän toimikautensa on kaksi vuotta eli puolet kustakin valtuustokaudesta. Myös verkostotapaamisia ja mahdollisia nopeaa reagointia vaativia edunvalvonnallisia asioita valmisteleva työvaliokunta, johon kuuluu yksi viranhaltijajäsen kultakin kaupunkiseudulta, on saanut toiminnalleen uuden puheenjohtajan.

Tutustu Mikaan, Anneen ja Jariin

Seuraavassa uusi puheenjohtajisto esittäytyy ja kertoo ajatuksistaan ja odotuksistaan verkostotyölle.

Verkoston puheenjohtaja Mika Ilvesmäki, Muuramen kunnanhallituksen puheenjohtaja

”Omalla kohdallani kehyskuntaverkoston toimintaan kytkeytymisestä saan kiittää Muuramen kunnanjohtaja Ari Ranta-ahoa, joka on pitkään toiminut verkostossa. Viime valtuustokaudella olin mukana verkoston toiminnassa ja tällä valtuustokaudella tulen toimimaan kaksi ensimmäistä vuotta verkoston puheenjohtajana”, kertoo kehyskuntaverkoston puheenjohtajaksi syksyllä 2021 valittu Mika Ilvesmäki.

Kuvaaja: Aki Rantala     

Kunnanvaltuutettuna Ilvesmäellä on menossa viides valtuustokausi, Muuramen kunnanhallituksen puheenjohtajana hän on toiminut vuodesta 2017 alkaen.

”Kehyskuntaverkosto on yksittäiselle kunnalle monipuolinen työkalu. Toisaalta se on edunvalvonnan kautta vaikuttamisfoorumi, ja samalla verkostossa toteutuu hienolla tavalla tiedon sekä kokemusten jakaminen. Kuntakenttä elää nyt historiansa suurinta murrosta hyvinvointialueiden muodostumisen myötä, kuntien on ns. keksittävä itsensä uudestaan. Yhteistyön merkitys korostuu erityisesti tällaisissa tilanteessa, jossa tulevaisuus on monella tavoin sumun peitossa. Yhdessä voimme kuitenkin vaikuttaa tulevaisuuteen ja vaikuttamisen aika on nyt. Kehyskuntaverkoston keskeisin tavoite ovat elinvoimaiset kunnat!”, painottaa Ilvesmäki.

Verkoston varapuheenjohtaja, Anne Karjalainen, Keravan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

Jäsenkuntien määrä kehyskuntaverkostossa kasvoi talven 2020–2021 aikana, kun mukaan liittyi kaikkiaan 16 uutta kuntaa, joiden mukana Helsingin seudun kehyskunnat eli niin sanotut KUUMA-kunnat (https://www.kuuma.fi/). KUUMA-seutu valvoo jäsenkuntiensa etua maankäyttöön, asumiseen, liikenteeseen ja ympäristöön liittyen.

Kerava toimii KUUMA-seudun puheenjohtajana vuonna 2022, jolloin tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun KUUMA-seutu perustettiin. Kehyskuntaverkostolle syksyllä 2021 valittu varapuheenjohtaja Anne Karjalainen on Keravan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja.

Karjalaisen mukaan kehyskuntaverkostolla on tärkeä edunvalvonnallinen rooli koota ja välittää kasvavien kehyskuntien tarpeita ja näkökulmia valtion viranomaisille ja eri hallinnon tasojen päätöksentekijöille. Erityisen tärkeää se on nyt, kun ollaan tekemässä isoja kuntien toimintaan tai rahoitukseen vaikuttavia uudistuksia, kuten esimerkiksi hyvinvointialueiden muodostaminen vuoden 2023 alusta alkaen.

”Kehyskuntaverkoston olisi tärkeää tuottaa omia selvityksiä edunvalvontansa tueksi esimerkiksi liikennehankkeisiin, kasvavien kuntien rahoituksen vahvistamiseen, työllisyyden edistämiseen, ammattitaitoisen työvoiman saantiin ja työelämän muutoksiin, huomioiden mm. etä- tai monipaikkatyön vaikutukset”, pohtii Karjalainen.

Karjalainen on toiminut aktiivisesti Kuntaliiton kansainvälisessä verkostossa ja hänellä on laajat verkostot Euroopan kuntiin.

”Toimin alueiden komitean Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtajana. Alueiden komitea osallistuu EU:n lainsäädäntötyöhön antamalla lausuntoja komission, neuvoston ja parlamentin käsittelemistä asioista kuten kunta-alaa koskevista direktiiveistä. Alueiden komiteassa on 350 jäsentä Euroopan unionin kaikista jäsenmaista. Suomen valtuuskunnassa on kahdeksan jäsentä sekä Ahvenanmaan edustaja. Komitean jäsenenä olen ollut vuodesta 2009 alkaen. Parhaillaan toimin alueiden komitean sosiaali-, koulutus-, tutkimus-, työllisyys- ja kulttuuriasioita valmistelevan valiokunnan puheenjohtajana”, kertoo Karjalainen nykyisistä tehtävistään.

”Haluan edistää kehyskuntien tunnettavuutta ja tiivistää kehyskuntien yhteistyötä entisestään. Minuun voi olla yhteydessä matalalla kynnyksellä”, lupaa Karjalainen.

Työvaliokunnan puheenjohtaja Jari Tuononen, Kontiolahden kunnanjohtaja

Jari Tuononen aloitti syksyllä 2021 kehyskuntaverkoston työvaliokunnan puheenjohtajana.

Kuvaaja:Niina Vatanen, Kontiolahden kunta

”Tehtävä tuli kieltämättä hieman yllättäen, koska olin aloittanut työt Kontiolahden kunnanjohtajana vasta toukokuussa 2021. Kontiolahti on hieman yli 15 000 asukkaallaan Pohjois-Karjalan maakunnan toiseksi suurin kunta heti maakuntakeskuksemme Joensuun jälkeen. Kontiolahti on itselleni ensimmäinen kehyskunta, jossa toimin kunnanjohtajana, vaikkakin työkokemusta on kertynyt myös maakuntamme toisesta kehyskunnasta Liperistä”, kertoo Tuononen taustastaan.

Tuonosen mukaan Kehyskuntaverkosto ja verkoston työvaliokunta ovat aloittaneet toimikautensa, ja ensi vuoden toiminnan suunnittelu on jo pitkällä.

”Tulevien vuosien keskeisiksi teemoiksi on tunnistettu ainakin kuntien rahoitus, kaupunkiseutupolitiikka, saavutettavuus, elinvoiman vahvistaminen sekä TE-palveluiden siirtyminen kuntiin. Teemat eivät ole kiveen hakattuja, vaan niitä voidaan verkoston kuntien tarpeiden tai toimintaympäristön muuttuessa muuttaa ja ideoita verkostossa käsiteltävistä asioista otetaan mielellään vastaan”, toteaa Tuononen.

Jo ensimmäisten viikkojen aikana Tuonoselle on käynyt selväksi, että kehyskunnatkaan eivät ole keskenään samanlaisia, vaikka niillä on paljon myös yhteisiä piirteitä.

”Uskon, että tunnistamalla nämä yhteiset vahvuutemme pystymme jatkossakin vaikuttamaan asioihin. Koen, että Kuntaliitto on jo ollut verkoston suuntaan aktiivinen ja halunnut aidosti kuulla verkostomme näkemyksiä mm. lausuttavina oleviin uudistuksiin”, hän kertaa ensimmäisten kuukausien kokemuksiaan.

”On ollut ilo huomata, että uutena työvaliokunnan puheenjohtajana en ole missään vaiheessa jäänyt yksin, vaan olen saanut sekä Kuntaliitosta että koko työvaliokunnalta tarvitsemani avun ja tuen. Erityisen lämpimästi haluan kiittää edeltäjääni, pitkäaikaista työvaliokunnan puheenjohtajaa Oskari Auvista rohkaisusta ja sparraamisesta uuden tehtävän haltuun ottamisessa!”, helpottunut Tuononen kertoo.

Eri yhteyksissä käydyissä keskusteluissa on ollut laaja yksimielisyys siitä, että korona-aikana yleistyneet etäkokoukset esimerkiksi Teams-kanavan kautta ovat tuoneet paljon hyvää työelämään ja mahdollistaneet myös verkoston työskentelyn pandemian aikana.

”Ehkä vielä yksimielisempiä olemme olleet siinä, että etäkokoukset eivät koskaan pysty täysin korvaamaan kasvotusten tapahtuvia kohtaamisia. Sen vuoksi ensi vuonna osa verkostokokouksista halutaan ehdottomasti järjestää livenä tai hybridinä, mikäli koronatilanne sen turvallisesti mahdollistaa. Toivottavasti tapaamme pian livenä!”, Tuononen toivoo.