Kehyskuntaverkosto vertaisverkostosta vaikuttavaksi toimijaksi

Suurten kaupunkien kehyskunnat ovat organisoituneet yhteistyö- ja vertaisverkostoksi, kehyskuntaverkostoksi.  Verkosto on kehittänyt toimintaansa alkuvuosien vertaistapaamisista kohti vaikuttamista ja edunvalvontaa.  Verkosto viettää kesän 2021 kynnyksellä 6 –vuotis synttäreitään. 

 Alkusysäyksenä kehyskuntien yhteiselle organisoitumiselle toimi aikoinaan Paras-lain tuoma kuntaliitosten uhka. Tampereen kehyskuntien aloitteesta kehyskuntien kunnanjohtajat kutsuttiin koolle Kuntaliittoon verkoston perustamiskokoukseen toukokuussa 2015. Tuolloin mukaan tuli 26 kuntaa, josta joukko on sittemmin laajentunut nykyiseen kokoonpanoonsa 44 kunnan vaikuttajaverkostoksi.  

Yhteiset tavoitteet

Alkuvuosien vertaistapaamisista toiminta on kehittynyt tavoitteelliseksi vaikuttamiseksi.  Kehyskuntien yhdessä määrittelemillä edunvalvontatavoitteilla pyritään vaikuttamaan yhteisesti tärkeiksi koettuihin asioihin. Vaikuttamista tehdään yhteisten kannanottojen ja lausuntojen kautta sekä osallistumalla kansallisiin työryhmiin.  Yhteisiä kannanottoja ja lausuntoja kehyskunnat ovat laatineet vuosina 2020-2021 mm. työllisyyden kuntakokeiluihin ja sote-uudistukseen liittyen. 

 

- Erityisen hienoa on, että kehyskunnille on avautunut mahdollisuuksia osallistua myös ministeriöiden kansallisiin työryhmiin. Meillä on tällä hetkellä edustus sote uudistuksen alueellisen valmistelun jaostossa ja yhdyspintatyöryhmässä sekä työllisyyden kuntakokeilujen ohjausryhmässä, kertoo Kangasalan kaupunginjohtaja ja verkoston työvaliokunnan puheenjohtaja Oskari Auvinen.  

 Yhteistyön edistäminen on kehyskunnille tärkeää. Ne ovat suurten kaupunkien naapurikuntia, jotka ovat sekä rakenteellisesti että toiminnallisesti osa kaupunkiseutuaan. Kehyskunnat haluavat toimia rakentavassa yhteistyössä oman keskuskaupunkinsa ja koko kaupunkiseudun kanssa. 

”Vastakkainasettelun aika on ohi. On kaikkien etu havaita, että kasvu tapahtuu kaupunkiseuduilla. Kehyskunnat ja keskuskaupungit täydentävät toisiaan kukin omiin vahvuuksiinsa ja vetovoimatekijöihinsä nojaten” Oskari Auvinen tähdentää.  

Toimiva liikenneinfrastruktuuri ja saavutettavuus ovat kehyskunnille tärkeitä yhteisiä tavoitteita. Saavutettavuus on tärkeää koko kaupunkiseudun elinvoiman ja kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Työssäkäynti- ja asiointialueet ovat laajentuneet kaupunkiseutukohtaisiksi, ja liikkumistarve kaupunkiseutujen sisällä on lisääntynyt. Asuin- ja työpaikan sijainti ja arkipäivän toimintojen edellyttämän liikkumisen sujuvuus ja siihen käytettävä aika ovat merkityksellisiä veto- ja pitovoimatekijöitä kaupunkisuduilla.  

 

Kansallista kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen on myös keskeinen yhteinen tavoite, jota kehyskunnat osaltaan haluavat edistää. Sujuvat yhteydet ovat keskeisessä roolissa tämän tavoitteen tukemisessa ja niiden ylläpitämiseen ja rakentamiseen tarvitaan riittävää rahoitusta valtiolta.  

Kehyskunnat ovat osa maamme kasvavia kaupunkiseutuja. Useissa kehyskunnissa väestönkehitys on maan keskiarvoihin nähden jopa poikkeuksellisen positiivista ja etenkin lasten ja nuorten osuus väestöstä on suuri. ”On tärkeää, että kasvukunnille taataan riittävät resurssit ja luodaan kannustimia jatkuvan kasvun ylläpitoon ja edistämiseen”, painottaa verkoston puheenjohtaja Erkko Nykänen. 

Oppeja matkan varrelta

Kehyskuntien yhteisiksi tunnistamien näkökulmien esiintuomisessa verkostosta on hyötyä. ”Sillä on erilainen painoarvo, jos yksittäinen kunta tuo kantansa esiin suhteessa siihen, että 44 kuntaa ilmaisee yhdessä kantansa. Verkostossa on voimaa”, kiteyttää Nykänen. 

Verkostossa mukana oleminen madaltaa kynnystä yhteydenottoihin jäsenkuntien välillä ja avaa mahdollisuuksia verkoston jäsenten keskinäiseen vertaisoppimiseen. Monet verkoston kunnat, esim. Kangasala ja Muurame, ovat vierailleet toistensa luona vaihtamassa kokemuksia.

Kehyskuntaverkostossa ovat mukana myös jäsenkuntien valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajat mikä avaa myös luottamushenkilöille mahdollisuuden olla mukana kansallisessa päätöksenteossa. Verkosto tarjoaa myös luottamushenkilöille mahdollisuuden vertaiskeskusteluihin kollegoiden kanssa ympäri Suomen. Ajatusten vaihto toimintatavoista ja kehittämisestä muiden vastaavassa asemassa olevien kanssa laajentaa näkökulmia paikallisessa päätöksenteossa.

Mikä on suunta tulevaisuudessa? 

Verkosto on saanut merkittävästi lisää painoarvoa uusien, 2021 mukaan tulleiden jäsenten myötä. Tärkeitä kehyskuntien yhteisiä teemoja on helppo löytää ja verkoston kautta tavoitteita on mahdollista tuoda jatkossa entistä painokkaammin esiin. Esimerkiksi kaupunkiseutujen elinvoiman ja työllisyyden edistäminen ovat varmasti niitä teemoja, joihin kehyskuntaverkostossa lähivuosina panostetaan.

Syksyn 2021 ensimmäisessä verkostokokouksessa verkostolle ja verkoston työvaliokunnalle valitaan uudet puheenjohtajat. Heillä tulee olemaan ratkaiseva rooli siinä millaiseksi verkoston toiminta tulevaisuudessa muotoutuu.  Yhtenä tulevaisuuden tavoitteena myös uusilla puheenjohtajilla tulee olemaan verkoston kansallisen näkyvyyden ja tunnettuuden parantaminen. - Kehyskuntaverkosto on aktiivisesti yhdessä toimiva “hyvän mielen” verkosto ja yhteisenä tavoitteena on jatkaa samalla linjalla myös tulevaisuudessa, tiivistää Kuntaliiton erityisasiantuntija, kehyskuntaverkoston koordinaattori Jaana Halonen.

Taustatietoa kehyskuntaverkostosta 

• Perustettu 2015
• 44 jäsenkuntaa 12 kaupunkiseudulta 
• Kunnan- ja kaupunginjohtajat sekä valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajat
• Yhteensä 875 000 asukasta, 58 000 yritystä ja 172 000 työpaikkaa 
• Kuntaliitto koordinoi toimintaa