Jatkuvan oppimisen palvelukeskus yhteensovittaa työllisyyden ja oppimisen palveluja

Osaavan työvoiman saanti sekä työssä olevien osaamisen kehittäminen ovat nousseet yhä keskeisimmiksi haasteiksi. Suurin osa osaamisen kehittämisen rahoituksesta kanavoituu opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnon alan kautta kunnille, koulutuksen järjestäjille ja korkeakouluille. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelujen yhteensovittamiseksi ja tukemiseksi perustetaan jatkuvan oppimisen ja työllisuuden palvelukeskus.

Laki jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta hyväksyttiin kesällä. Laki tulee voimaan syyskuun alussa 2021. Palvelukeskus toimii Opetushallituksen erillisyksikkönä ja sen tehtävänä on säädösten mukaan toimialaansa liittyvä:

1) tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittäminen ja koordinointi;

2) osaamis- ja työvoimatarpeen ennakointitiedon analysointi;

3) erityisesti työssä oleville ja työvoiman ulkopuolella oleville suunnatun ja muuta julkisesti tuettua koulutustarjontaa täydentävän koulutuksen ja muiden osaamispalveluiden rahoittaminen;

4) alueellisten ja muiden yhteistyöverkostojen tuki ja vaikuttavuuden edistäminen.

Palvelukeskus palvelee ensisijaisesti paikallisen tason jatkuvan oppimisen palveluita tarjoavia toimijoita kuten koulutuksen järjestäjiä ja kuntia sekä muita toimijoita.

Koulutuksen ja muiden osaamispalveluiden rahoitus voidaan toteuttaa joko valtionavustuksena tai hankintoina. Palvelukeskuksen hankintakilpailutukseen osallistuessaan kunta toimii markkinoilla. Kunnat tai kuntayhtymät voivat siis osallistua kilpailutukseen vain yhtiönsä kautta. Palvelukeskuksen hankintakilpailutukset ovat siis haasteellista kuntien työllisyys-, elinkeino- ja koulutuspolitiikan integraation näkökulmasta.

Vuoden 2021 kolmannessa lisätalousarviossa jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskukselle myönnettiin 46,3 milj.€:n määräraha, josta

• 40 milj.€ koulutukseen ja osaamispalveluihin, kohderyhmien tavoittamiseen, koulutuksen aikaisiin tukitoimiin, ennakointiin ja osaamiskartoituksiin sekä kehittämisestä ja kokeiluista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.
•  5,2 milj. € jatkuvan oppimisen uudistukseen (RRF pilari3) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
• 1,1 milj.€ palvelukeskuksen toimintamenoihin.

Palvelukeskuksen toiminnan käynnistyttyä syyskaudella 2021, jolloin näillä näkymin aukeavat myös rahoitushaut.

Laki jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta.