Tuulia Innala
- Jätehuolto
- Vesihuolto
- Hulevesien hallinta
Hallituksen esitys jätelain muutoksista on edennyt eduskunnan käsittelyyn. Tarkoitus olisi saada uusi laki voimaan heinäkuuhun 2021 mennessä. Eduskuntakäsittelyn aikana kuullaan useita eri sidosryhmiä, muun muassa Kuntaliittoa.
Esityksen mukaan kierrätyskelpoisten yhdyskuntajätteiden eli biojätteiden ja pakkausjätteiden keräys kiinteistöiltä lisääntyy lähivuosina huomattavasti valtakunnan tasolla. Se tarkoittaa useille kotitalouksille ja yrityksille entistä parempia mahdollisuuksia vaivattomaan jätteiden lajitteluun. Muutos tuo myös liiketoimintamahdollisuuksia kuljetus- ja kierrätysliiketoiminnassa mukana oleville toimijoille.
Mitä kattavammin ja koordinoidummin kunnat voisivat toteuttaa kaikkien jätelajien jätehuollon keräyksestä käsittelyyn saakka, sitä suuremmat kustannushyödyt asukkaille syntyisi ja sitä tehokkaampi keräys olisi mahdollista saada aikaan. Hallituksen esityksen mukaan kuntien tulisi kilpailuttaa erilliskerättävien jätteiden kuljetukset lakiin asetettavien siirtymäaikojen jälkeen. Sekalaisten yhdyskuntajätteiden kuljetuksissa kunnilla olisi edelleen mahdollisuus päättää joko kunnan järjestämästä tai kiinteistönhaltijan järjestämästä kuljetuksesta. Ehdotus on tältä osin muuttunut kevään 2020 lausuntokierroksesta. Esitetyllä ratkaisulla suurin osa suomalaisista, ainakin 65 %, saisi jatkossa kaikki tarvitsemansa jätehuoltopalvelut yhdeltä taholta, kunnalta. Loppujen suomalaisten osalta jäisi sitten kuntatason päätettäväksi, sisältyisikö kunnan palveluvalikoimaan myös sekajätteiden kuljetuspalveluiden kilpailuttaminen.
Niissä kunnissa, joissa kiinteistönhaltijan tilaama sekajätteen kuljetus säilytetään, kunnan jätelaitos ei valitettavasti pysty toteuttamaan kaikkia jätehuollon kehittämiseksi ja tehostamiseksi tarkoitettuja toimenpiteitä. Näitä ovat muun muassa lajitteluun selkeästi ohjaavat kiinteistöjen jätemaksut ja jäteautojen ilmastoystävälliset käyttövoimavaatimukset sekä keräysmalleista korttelikeräys.
Kuntaliitto toteaa, että lakiehdotus on kuntavastuullisen jätehuollon näkökulmasta askel oikeaan suuntaan. Tavoitteena tulee pitkällä tähtäimellä olla sellainen jätehuoltojärjestelmä, joka mahdollistaa parhaan mahdollisen kierrätystuloksen saavuttamisen sekä kuntalaisen kannalta helpon, järkevän ja kustannustehokkaan jätehuollon. Yhdyskuntajätehuollossa on perusteltua säilyttää vahva kunnan rooli eikä perusvastuunjakoa tule hajottaa, vaan enneminkin koota.
Sen vuoksi on tärkeää, että eduskunnassa säilytetään myös lakiehdotukseen sisällytetty kunnan ja tuottajan yhteistoimintamalli pakkausjätteiden kiinteistökeräyksessä. Se tarkoittaa, että kunta huolehtii pakkausjätteiden kiinteistökeräyksestä, kuten nykyisinkin, mutta pakkaustuottajat kustantavat keräyksestä sen verran, että niiden kustannusvastuu pakkausjätteiden jätehuollosta on kokonaisuutena vähintään 80 %. Jätehuollon vastuutoimijat, kunnat ja pakkaustuottajat, jakavat saman tahtotilan ja tavoitteen pakkausjätteiden saamiseksi kustannustehokkaasti uusiomateriaaliksi ja takaisin kiertoon. Asukkaille yhteistoimintamalli tarkoittaa halpenevia pakkausjätteiden keräysmaksuja.
Lisätietoja YM:n sivuilta jätelakimuutoksesta sekä erilliskeräyksestä koottu tietopaketti:
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.