- maaseudun kehittäminen
- pienkunta-asiat
- Pienten kuntien neuvottelukunnan sihteeri
Isojoen kunnanjohtaja Juha Herrala pienten kuntien verkoston puheenjohtajaksi
Marraskuussa 2021 pienten kuntien verkoston uusi puheenjohtajisto piti ensimmäisen kokouksensa ja valitsi verkostolle uuden puheenjohtajan sekä ensimmäisen varapuheenjohtajan.
Verkoston puheenjohtajaksi valittiin Isojoen kunnanjohtaja Juha Herrala ja ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä.
Verkosto toiminta käynnistyi marraskuussa 2019 ja ensimmäinen puheenjohtajan, Lapinjärven kunnanjohtaja Tiina Heikan luotsaamana verkoston toiminta on kahden vuoden aikana vakiintunut ja toiminnan kärjet löytyneet yhteisissä keskusteluissa. Uusi puheenjohtajisto tarttuu ensimmäisenä vuoden 2022 toiminnan suunnitteluun.
Verkoston puheenjohtajistossa on alueittain valitut varsinaiset jäsenet ja heidän varajäsenensä:
- Etelä-Suomi:
- Varsinainen jäsen: Kalle Larsson, Tammela (6015 as.)
- Varajäsen: Johanna Mäkelä, Savitaipale (3383 as.)
- Itä-Suomi:
- Varsinainen jäsen ja verkoston 1. varapuheenjohtaja: Tytti Määttä, Kuhmo (8190 as.)
- Varajäsen: Marjut Ahokas, Ilomantsi (4857 as.)
- Länsi-Suomi:
- Varsinainen jäsen ja verkoston puheenjohtaja: Juha Herrala, Isojoki (1951 as.)
- Varajäsen: Helena Vuopionperä-Kovanen, Toivakka (2388 as.)
- Pohjois-Suomi:
- Varsinainen jäsen: Jari Rantapelkonen, Enontekiö (1838 as.)
- Varajäsen: Miira Raiskila, Vaala (2792 as.)
Kuntaliiton pienten kuntien verkosto on keskustelu-, edunvalvonta- ja kehittämisfoorumi alle 10 000 asukkaan kunnille. Verkostoon ovat tervetulleita kaikki pienten kuntien kunnan- ja kaupunginjohtajat. Kuntaliitto tunnistaa eri kuntaryhmien erot edunvalvonta-, kehittämis- ja palvelutoiminnassaan. Suomen kuntakenttä on heterogeeninen ja myös pienten kuntien taloudellinen tilanne, elinkeinorakenne, olosuhteet ja maantieteelliset etäisyydet vaihtelevat paljon.
Vuonna 2019 julkaistu ”Kunta maaseudulla - maaseutu kaupungissa, Kuntaliiton maaseutu- ja pienkuntapainopisteet Kuntaliiton asiakkuus- ja ohjelmatyössä”, joka on linjannut verkoston toimintaa, päivitetään vuonna 2022.