Hyvinvointialueiden hallinnon ja toiminnan ohjausväline käyttöösi

Kuntaliitto on vastannut hyvinvointialueen hallintosäännön valmistelusta, ja nyt on suomenkielinen hallintosääntömalli julkaistu.

Kuntaliitto on tehnyt laajaa yhteistyötä hyvinvointialueiden hallinnon vastuuvalmistelijoiden ja suurimpien kaupunkien lakimiesten kanssa. Hallintosääntötyöllä liitto tukee kuntien ja kuntayhtymien valmistelutehtäviä.

”Hyvinvointialueiden hallintosääntömalli on ensimmäinen laatuaan. Jatkossa kun hyvinvointialueiden valmistelu etenee, kehitämme mallia yhä toimivammaksi”, johtava lakimies Johanna Sorvettula kertoo.

Sorvettula on vastannut hyvinvointialueiden hallintosääntömallin tekoprosessista ja kirjoittamisesta Kuntaliitossa.

”Hyvinvointialueiden hallintosääntömallin rakenne poikkeaa kuntien ja kuntayhtymien totutusta hallintosääntömallista. Lisäksi korostamme hallituksen esityksessä painotettuja asioita. Materiaalissa on myös paljon taustoittavia ja selventäviä perustelutekstejä”, Sorvettula toteaa.

Jokaisella hyvinvointialueella oltava hallintosääntö

Hallintosääntö on hyvinvointialueiden hallinnon ja toiminnan ohjausväline. Hallintosäännön sisältöä määrittelee pääasiassa hyvinvointialuelain 95 §. Hyvinvointialueen hallintosäännössä määritellään johtamisjärjestelmä, toimielin- ja viranhaltijarakenne sekä niiden väliset toimivalta- ja vastuusuhteet.

Hallintosäännössä voidaan antaa muitakin kuin laissa säädettyjä määräyksiä.

”Nyt muodostuvilla hyvinvointialueilla on laaja harkintavalta toimivalta- ja vastuusuhteidensa määrittelyssä. On kuitenkin tässä vaiheessa hyvä huomioida, että kerran valittuja johtamisrakenteita voi olla vaikeaa myöhemmin muuttaa”, Sorvettula painottaa.

Aiemmista toimielinrakenteista kohti kokonaisjohtamista

Kunnissa ja kuntayhtymissä omaksuttu hallintojärjestelmä ei ole suoraan sovellettavissa hyvinvointialueille. Hyvinvointialueiden aluevaltuuston tulee hyväksyä organisaatiolle hallintosääntö ensimmäisessä kokouksessaan. Aluevaltuustolla on laaja harkintavalta organisaatiorakenteesta.

”Hyvinvointialueiden toimielin- ja organisaatiorakennetta ei tule suoraan etsiä nykyisistä organisaatioista”, Sorvettula sanoo.

Hyvinvointialueen hallinnon organisoitumisen lähtökohtana on palveluiden yhteensovittaminen. Se ohjaa hyvinvointialueiden johtamis- ja hallintorakenteiden muodostamista.

”Hyvinvointialueen organisaation ja hallintosäännön tulee turvata kokonaisjohtaminen ja organisaation muuntojoustavuus. Tavoitteena on toiminnan tehokkuus. Mallissamme tuodaan esiin hyvinvointialuetta koskevan lainsäädännön asettamat reunaehdot ja niiden soveltamisen liikkumavara hyvinvointialueilla”, Sorvettula kommentoi.

Hallintosääntöä sovelletaan jo vuonna 2022

Voimaanpanolain 16 §:n mukaan ensimmäisissä, 23.1.2022 järjestettävissä aluevaaleissa valtuutettuja valitaan kullakin hyvinvointialueella laissa todettu vähimmäismäärä.

Hyvinvointialueiden hallintosääntöä sovelletaan, kun aluevaalit on pidetty ja aluevaltuusto on järjestäytynyt ja päätöksellään hyväksynyt hallintosäännön. Väliaikaisen valmistelutoimielimen toimivalta päättyy, kun aluehallitus on aloittanut toimintansa.

Aiheesta lisää

Hyvinvointialueiden hallintosääntömalli

Kuntaliiton julkaisupankki

Mall för förvaltningsstadga för välfärdsområden

Hyvinvointialueiden hallintosääntömallin käännös valmistui tammikuussa 2022

Kuntaliiton julkaisupankki

Hyvinvointialueet pähkinänkuoressa

Hyvinvointialue on kunnista ja valtiosta erillinen julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on alueellaan itsehallinto. Hyvinvointialue tytäryhteisöineen muodostaa hyvinvointialuekonsernin. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä vastaavia hyvinvointialueita on yhteensä 21. Lisäksi Helsingin kaupunki vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä alueellaan.

Hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa käyttää 1.3.2022 lukien aluevaltuusto, jonka jäsenet ja varajäsenet valitaan 23.1.2022 toimitettavilla aluevaaleilla.

Hyvinvointialueuudistuksen tavoitteena on toiminnan integraatio eli palvelujen yhteensovittaminen sekä toiminnan johtaminen kokonaisuutena.