Ammatillisen ylimitoitetuista rahoitusleikkauksista kompensoitava edes osa – määräaikaiset rahoitukset eivät ole ratkaisu opiskelijoiden tuen takaamiseksi

Ammatillisen koulutuksen valtionosuusrahoituksen tulee olla riittävä, jotta ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on tosiasialliset mahdollisuudet järjestää koulutusta toimintalainsäädännön mukaisesti. Riittävän rahoituksen merkitys korostuu oppivelvollisuuden laajentumisen myötä. Kehysriihessä ammatillisen koulutuksen perusrahoitusta tulee korottaa pysyvästi 80 milj. €:n määrärahalla.

Vuonna 2017 toteutetun ammatillisen koulutuksen uudistuksen arvioitiin tuovan kustannussäästöjä jopa 256,5 milj. € (HE 39/2017 vp ). Pelkästään työpaikalla järjestettävän koulutuksen lisääntymisen arvioitiin tuovan 92,2 milj.€:n säästöt. Käytäntö on osoittanut, että kustannusvaikutusten arvioinnin perusteella ammatillisen koulutuksen rahoitukseen tehdyt leikkaukset olivat täysin ylimitoitettuja.

Ammatillisen koulutuksen suurimmat menoerät ovat henkilöstön eli suurimmaksi osaksi opettajien palkkakustannukset sekä kiinteistömenot. Selvää on, että koulutuksen järjestäjät ovat joutuneet tehostamaan toimintaa juuri näiden menoerien osalta, kun samanaikaisesti erityisesti nuorten ja ilman aiempaa ammatillista tutkintoa olevien opiskelijoiden tuen tarve on lisääntynyt.

- Opiskelijat, heidän huoltajansa sekä työelämä ovat olleet huolissaan ammatillisen koulutuksen opetuksen ja ohjauksen määrästä. Ilman riittävää pysyvää rahoitusta opetuksen ja ohjauksen määrää on vaikeaa pitää edes nykyisellä tasolla, toteaa rehtori Päivi Saarelainen koulutuskeskus Salpauksesta.

Sanna Marinin hallitus on pyrkinyt paikkaamaan henkilöstömenojen rahoitusvajetta määräaikaisella, vuosittain erikseen haettavalla ja jaettavalla määrärahalla, joka vuonna 2021 on 80 milj. €. Tämä määräraha on jatkoa vuonna 2020 myönnetyille opetus- ja ohjausresurssien vahvistamiseen tarkoitetulle lisärahoitukselle.

Opettajien ja ohjaajien palkkaaminen on kuitenkin pysyvää toimintalainsäädännön mukaista ammatillisen koulutuksen järjestämistä, joka tulee rahoittaa laskennallisella valtionosuudella, ei erillisellä hankerahoituksella.  Koulutuksen järjestäjien edellä mainituilla lisärahoituksilla toteuttamat opetus- ja ohjausresurssien vahvistamista tukevat rekrytoinnit ovat pysyväisluonteisia ja lisäävät näin ollen pysyvästi koulutuksen järjestämisen kustannuksia.

- Määräaikainen rahoitus johtaa pahimmillaan tempoilevaan henkilöstöpolitiikkaan. Rekrytointi on kunta-alalla lähtökohtaisesti toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen, määräaikaisuus on poikkeus. Rahoituksen ennakoimattomuus ja epävarmuus ei tue pitkäjänteistä henkilöstöpolitiikkaa Rahoituksen pitää olla ennakoitavaa ja siitä tulee päättää vuosittaisella suoritepäätöksellä. Kesken toimintavuoden aikana haettava rahoitus ei tue johdonmukaista henkilöstöpolitiikkaa huomauttaa Satakunnan koulutuskuntayhtymän Sataedun johtaja Matti Isokallio.

- Koulutuksenjärjestäjillä on halua ja tarvetta kiinnittää huomiota jatkuvuuteen ja opiskelijoiden erilaisten tarpeiden tukemiseen vakituisella ja kelpoisuusehdot täyttävällä henkilöstöllä.  Oppilaitokset myös kilpailevat osaajista muun työelämän kentän kanssa.  Määräaikaisuus ja epävarmuus tulevasta vaikuttaa luonnollisesti opettajien motivaatioon ja sitoutumiseen alalle mikä on aivan ymmärrettävää. Muun muassa nämä seikat huomioiden ja toiminnan jatkuvuuden kannalta vuosittain haettavat erilliset määrärahat eivät ole hyvä ratkaisu toteaa kuntataustaisten ammatillisen koulutuksen järjestäjien verkoston puheenjohtajana toimiva Päivi Saarelainen.

Ammatillisen koulutuksen valtionosuusrahoituksen tulee olla riittävä, jotta ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on tosiasialliset mahdollisuudet järjestää koulutusta toimintalainsäädännön mukaisesti.

- Oman lisänsä haasteeseen tuo laajennetun oppivelvollisuuden toteuttaminen. Oppivelvollisuuden laajentuminen on pysyvä ratkaisu ja sen hyvien tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan myös pysyvää rahoitusta erityisesti opetuksen ja ohjauksen vahvistamiseksi maksuttomuuden tuomien lisäkustannusten huomioimisen lisäksi, toteaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela

 

Lisätietoja:

Päivi Saarelainen, p. 0500 716751

Kuntaliiton ammatillisen koulutuksen järjestäjien verkoston Areenan puheenjohtaja,

Koulutuskeskus Salpauksen rehtori

Maarit Kallio-Savela, p. 050 437 0045

ammatillisen koulutuksen erityisasiantuntija, Kuntaliitto

 

Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää

Löydä lisää sisältöä samoista teemoista

Kuntavaalit 13.4.2025

Kuntaliitto kampanjoi kuntavaaleissa kuntien ja kaupunkien roolin esiin nostamiseksi. Onneksi on kunnat!

Tutustu vaalisivustoomme!

Mukaan verkostoperuskoulu-hankkeen päätösseminaariin!

Hankkeessa on haettu uudenlaisia ja joustavia ratkaisuja sekä yhteistyötä koulutuksen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamiseksi.

Webinaari hankkeen tuloksista 23.1.2025!

Muutoksenhakuohjemallit varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen toimialalla

Erikoislainsäädäntöön sisältyvät muutoksenhakusäännökset syrjäyttävät kuntalaissa säädetyn muutoksenhaun. Lue lisää