Viranomaisten toimivaltuudet tartuntataudin torjunnassa

Koronaviruksen torjunnassa kunnat ja kuntayhtymät ovat eturintamassa. Taudin edetessä yksittäisistä tapauksista epidemiaan viranomaisten toimenpiteet ovat vastaavasti muuttuneet. Ohjeiden ja tiedottamisen lisäksi myös yksilön oikeuksiin puuttuminen voi vakavassa tilanteessa olla perusteltua. Lainsäädäntömme tuntee eriasteisia toimivaltasäännöksiä.

Seuraavassa kuvattujen erityisten ja käytännössä harvoin laajasti sovellettujen toimivaltasäännösten ohella riskeihin vaikutetaan myös normaaleilla työnjohdollisilla keinoilla ja kunnan toimintaa koskevilla päätöksillä.

Tartuntatautilaki

Tartuntatautien torjunnassa kunnan ja valtion viranomaisilla on mahdollisuus ja velvollisuuskin tarpeen vaatiessa turvautua poikkeuksellisiin toimiin. Covid19-koronaviruksen torjunnassa on toistaiseksi turvauduttu ainakin karanteeniin. Lisäksi oppilaitoksia on suljettu kunnan omin päätöksin.

Päätöksenteko tapahtuu ensisijaisesti operatiivisella tasolla

Kunnassa tartuntataudeista vastaava lääkäri voi tehdä esimerkiksi päätöksen sairastuneen poissaolosta työstä, päivähoidosta tai oppilaitoksesta tai karanteenista (60§). Ellei yleisvaarallisen tartuntataudin leviämistä muuten voida estää, tartuntataudeista kunnassa tai kuntayhtymässä vastaava lääkäri voi päättää karanteenistaenintään yhden kuukauden ajaksi.

Karanteenilla tarkoitetaan tartuntatautilaissa taudinaiheuttajalle altistuneen tai sellaiseksi epäillyn henkilön tai tavaran erottamista muista omaan kotiinsa tai muuhun määrättyyn paikkaan.

Eristämisellä puolestaan tarkoitetaan sairastuneen henkilön hoitamista sairaalassa tai muussa terveydenhuollon toimintayksikössä muista erillään (63§).

Laajaa tartunnan vaaraa aiheuttavan yleisvaarallisen tartuntataudin torjumiseksi kunnassa tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin voi 58 §:n mukaan päättää sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden, oppilaitosten, päiväkotien, asuntojen ja vastaavien tilojen sulkemisesta ja yleisten kokousten tai yleisötilaisuuksien kieltämisestä. Toimenpiteen on oltava välttämätön leviämisen estämiseksi.

Toimivaltainen toimielin määritellään kunnan hallintosäännössä, ja lienee yleensä terveydenhuollosta vastaava lautakunta. Aluehallintovirasto (AVI) voi tehdä vastaavat päätökset silloin, kun ne ovat tarpeen usean kunnan alueella. AVI voi myös määrätä pakollisesta terveystarkastuksesta. On syytä huomata, että ministeriöllä tai valtioneuvostolla ei ole tartuntatautilakiin perustuvaa vastaavaa valtakunnallista toimivaltaa.

Tartuntatautilain mukaisen pakollisen terveystarkastuksen, karanteenin, eristämisen tai rokotuksen rikkomisesta voidaan tuomita rikoslain 44 luvun 2 §:n mukaan terveydensuojelurikkomuksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi.

Poikkeusolojen valmiuslaki

Selvästi vakavammasta tilanteesta ja poikkeusoloista on kyse silloin, jos viranomaisilla on käytössään valmiuslakiin (1552/2011) (FINLEX) perustuva toimivalta. Valmiuslaissa poikkeusololla tarkoitetaanmyös erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaavaa hyvin laajalle levinnyttä vaarallista tartuntatautia (3 § 5 kohta). Muita poikkeusoloja voivat olla esimerkiksi aseellinen hyökkäys tai sen uhka, näihin rinnastettava väestön toimeentulon tai talouselämän perusteisiin kohdistuva erityisen vakava ja yhteiskunnan toimintoja vaarantava tapahtuma tai uhka tai erityisen vakava suuronnettomuus.

Valmiuslaki mahdollistaa toimivaltuuksien keskittämisen ja siten päätöksenteon nopeuttamisen. Valmiuslain mukaisia toimivaltuuksia voidaan kuitenkin 4 §:n mukaan käyttää vain, jos tilanne ei ole hallittavissa viranomaisten säännönmukaisin toimivaltuuksin. Ensisijaisesti tilanne on pyrittävä ratkaisemaan esimerkiksi edellä kuvatuin tartuntatautilain toimivaltuuksin. Valmiuslain mukaisia toimivaltuuksia voidaan käyttää vain lain tarkoituksen saavuttamiseksi välttämättömällä tavalla ja oikeassa suhteessa tavoiteltavaan päämäärään nähden (toimivaltuuksien käyttöperiaatteet).

Valmiuslain käyttöönotto edellyttää 6 §:n mukaan ylimpien valtioelinten yhteistoimintaa. Jos valtioneuvosto, yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa, toteaa maassa vallitsevan poikkeusolot, voidaan valtioneuvoston asetuksella (käyttöönottoasetus) säätää valmiuslain II osan säännösten soveltamisen aloittamisesta. Tällainen asetus voidaan antaa enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Käyttöönottoasetus on välittömästi saatettava eduskunnan käsiteltäväksi. Eduskunta päättää, saako asetus jäädä voimaan vai onko se kumottava osittain tai kokonaan ja onko se voimassa säädetyn vai sitä lyhyemmän ajan. Käyttöönottoasetus on toimitettava viikon kuluessa sen antamisesta eduskunnalle tai asetus raukeaa.

Valmiuslaki sisältää säännökset hyvin erilaisten ja monimuotoisten kriisien varalle. Suurin osa valmiuslain sääntelystä, esimerkiksi rahoitusmarkkinat, rakentaminen, viestintäjärjestelmät, tuskin tulisi sovellettavaksi, vaikka nyt käsillä olevan epidemian hoidossa valmiuslakiin joltain osin turvauduttaisiinkin. Käyttöönoton laajuutta harkittaessa on muutoinkin huomioitava edellä mainittu suhteellisuusperiaate. Käyttöönottoasetuksessa on mainittava, sovelletaanko valmiuslain mukaisia toimivaltuuksiavaltakunnallisesti vai rajatulla alueella (alueellinen rajaus),ja miltä osin (asiallinen rajaus).

Sosiaali- ja terveydenhuolto, päivähoito ja koulut

Sosiaali- ja terveydenhuollon turvaamisesta säännellään lain 11 luvussa. Sosiaali- ja terveysministeriö ja AVI voivat poikkeusoloissa ja käyttöönottoasetuksen mukaisessa laajuudessa tehdä velvoittavia päätöksiä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikön toiminnasta, lääkkeiden tuotannosta ja jakelusta. Ministeriö voi myös velvoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikön esimerkiksi:

laajentamaan tai muuttamaan toimintaansa,
siirtämään toimintansa kokonaan tai osaksi oman toimialueensa tai sijaintipaikkansa ulkopuolelle taikka järjestämään toimintaa myös toimialueensa ulkopuolella,
sijoittamaan hoidon tai huollon tarpeessa olevia henkilöitä toimintayksikköönsä siitä riippumatta, mitä asiasta on säädetty, määrätty tai sovittu, tai
luovuttamaan toimintayksikön tai osan siitä valtion viranomaisten käyttöön.

Valtioneuvosto voi myös asetuksella sekä päättää eräistä kunnille laissa asetetuista velvoitteista luopumisesta ja vapauttaa kunnan lasten päivähoidosta annetun lain mukaisen päivähoidon järjestämisvastuusta, jos lapsen vanhemmat tai muut huoltajat voivat muutoin järjestää lapsen hoidon.

Kuntien kannalta erittäin keskeinen toimivaltuus sisältyy poikkeusolojen hallinnon järjestämistä koskevaan 15 lukuun. Esimerkiksi vaarallisen tartuntataudin perusteella säädetyissä poikkeusoloissa opetus- ja kulttuuriministeriö voi enintään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan määrätä esimerkiksi perusopetuslaissa, lukiolaissa, ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa sekä ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa säädetyn opetus- ja muun toiminnan keskeytettäväksi tai siirrettäväksi toiselle paikkakunnalle, mikäli se on välttämätöntä väestön suojaamiseksi. Edelleen ministeriö voi välttämättömien opetus- ja koulutuspalveluiden turvaamiseksi rajoittaa koulutuksenjärjestäjän velvollisuutta järjestää opetusta sekä ateria-, kuljetus- ja majoitusetuuksia.

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi lykätä ylioppilastutkinnon järjestämistä enintään kuudella kuukaudella kerrallaan.

Vaarallisen tartuntataudin aiheuttamissa poikkeusoloissa valtioneuvosto voi 118 §:n mukaan asetuksella tilapäisesti, enintään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan, kieltää oleskelun ja liikkumisen tietyllä paikkakunnalla tai alueella. Taikka rajoittaa oleskelua ja liikkumista tietyillä paikkakunnilla tai alueilla, mikäli se on välttämätöntä ihmisten henkeä tai terveyttä uhkaavan vakavan vaaran torjumiseksi.

Kuntien päätöksenteko ja kokousmenettely

Kunnan tai kuntayhtymän hallinnosta poikkeusloissa säädetään valmiuslain 108 §:ssä. Valtuusto voidaan kutsua koolle välittömästi kuntalaista poiketen. Se on päätösvaltainen, kun yli puolet valtuutetuista on läsnä. Ellei valtuustoa saada koolle päätösvaltaisena ja painavat syyt edellyttävät päätöksentekoa, on kunnanhallituksella oikeus päättää valtuuston päätettäväksi säädetyistä asioista. Päätökset on saatettava mahdollisimman pian valtuuston päätettäväksi.

Poikkeukselliseen päätöksentekomenettelyyn tulee turvautua ainoastaan edellä mainittujen periaatteiden mukaisesti ja vain ellei normaali päätöksentekomenettely ole mahdollinen.

Toistaiseksi valmiuslain 108 § ei ole voimassa.

***

Alun perin 13.3. julkaistua uutista on tarkennettu 27.5.2020 verkkosivun viimeisellä virkkeellä.