Verotulojen kertymävaje alkoi kuroutua umpeen ennustettua hitaammin

Tammikuussa kunnille tilitettiin kunnallisveroa 1 958,8 miljoonaa euroa, jossa kasvua viime vuoden tammikuuhun verrattuna on 7,7 prosenttia. Kasvu johtuu pääasiassa ennakonpidätysten kasvusta, joka oli 7,4 prosenttia.

Ennakonpidätysten kasvu (+115 milj. €) pitää sisällään verokorttiuudistuksen aiheuttaman kertymävajeen umpeen kuroutumista noin 80 miljoonaa euroa. Ennakkoon oli arvioitu, että kertymävaje olisi voinut korjaantua tammikuussa toteutunutta voimakkaamminkin.

Joulukuun ennusteessa kertymävajeeksi arvioitiin yli 400 miljoonaa euroa. Täten suurin osa kertymävajeesta näyttää korjaantuvan vasta verotuksen valmistuessa (pienempinä veronpalautuksina/suurempina jäännösveroina) kesästä alkaen.

- Seuraavien kuukausien verontilitysten vertailu viime vuoteen on varsin ongelmallista useammasta syystä. Ensinnäkin viime vuosi alkoi varsin suurilla ongelmilla tulorekisteri-ilmoittamisessa ja sitä kautta kunnallisveron tilitykset laskivat helmikuussa 2,7 prosenttia. Julkisella sektorilla myös maksettiin lomarahaleikkauksia kompensoinut ns. kertaerä tammikuussa, joka vaikutti helmikuun tilityksiin korottavasti. Toisaalta verokorttiuudistuksen vaikutukset eivät todennäköisesti näkyneet vielä helmikuun tilityksissä kovinkaan paljon, koska uudet verokortit tulevat pääsääntöisesti voimaan vasta helmikuun palkoista tehtävistä ennakonpidätyksissä, verotuksen erityisasiantuntija Pekka Montell toteaa.

Tulorekisteriin liittyvät ongelmat näillä näkymin pääosin ratkaistu

Tulorekisterin käyttöönoton hankaluudet ja verokorttiuudistus vaikuttivat voimakkaasti viime keväänä tilityksiin myös helmikuun jälkeen. Tulorekisteriongelmat ovat Verohallinnon antamien tietojen valossa pääosin taakse jääneitä ja siltä osin kertymien pitäisi kasvaa viime vuoteen verrattuna.

Toisaalta taas verokorttiuudistus laski ennakonpidätysten tasoa viime vuonna pysyvästi. Helmikuun tilityksissä tilitetään myös yli puolet edelliseen verovuoteen kohdistuvista lisäennakoista. Niiden määrä riippuu pääomatulojen, ja erityisesti luovutusvoittojen kasvusta, jonka arviointi on haastavaa.

Tammikuun tilityksissä verovuoden 2019 lisäennakot kasvoivat noin 15 %, mutta helmikuun kasvua on kuitenkin mahdotonta ennakoida sen perusteella. Helmikuun tilityksissä otetaan myös käyttöön päivitetty jako-osuus vuoden 2020 ennakoihin, joka vaikuttaa kuntien saamiin tilityksiin. Tilityksissä käytettävät jako-osuudet vahvistetaan helmikuussa.

Edellä mainituista syistä kunnallisveron helmikuun tilitysten kasvua on hankala arvioida.

Kuntakohtaiset veroennustekehikot päivitetään maalis-/huhtikuussa

Vuoden 2019 verotus alkaa valmistua kesällä ja sen vaikutukset alkavat näkyä tilityksissä viime vuoden tapaan heinäkuusta lähtien. Verohallinnon arvion mukaan ansiotuloverotus valmistunee suurin piirtein samassa rytmissä kuin vuosi sitten.

Kuntaliiton koko maan veroennuste ja kuntakohtaiset veroennustekehikot päivitetään näillä näkymin maalis- huhtikuun taitteessa, kun verovuoden 2018 tilastotiedot ovat käytössä.

Kiinteistövero mukaan verotuksen joustavaan valmistumiseen

Kiinteistövero siirtyy myös verotuksen joustavan valmistumisen piiriin ja siten verotus alkaa myös sen osalta valmistua eri aikaan eri verovelvollisilla. Tämä muuttaa myös kiinteistöveron eräpäiviä ja kertymän jaksotusta. Kiinteistöverojen tilitykset jaksottuvat näin ollen pääosin heinä-lokakuulle aiemman syys-lokakuun sijaan.

Yhteisöveron ennakoiden kehitys heikkoa

Yhteisöverojen tilitykset kasvoivat tammikuussa 5,6 prosenttia. Kasvu kuitenkin selittyy vanhojen verovuosien, 2009-2012, verojen kertymillä (26 milj. €). Ennakkoverojen kehitys jäi kunnilla lähes 5 prosenttia viime vuotta heikommaksi vuoden 2019 ennakkoverojen laskun johdosta. Ennakkoverojen tasoon ei odoteta lähikuukausina suurta nousua. Helmikuussa tilitetään kuitenkin pääosa verovuoden 2019 lisäennakoista.

Niiden tason on arvioitu ennusteissa olevan lähellä viime vuotista tasoa.

Koko kuntaryhmän jako-osuus nousi verovuodelle 2020 noin 0,8 prosenttiyksikköä, joka vastaa 2,7 prosentin muutosta edellisvuoteen. Jako-osuuden nousulla kompensoidaan kunnille yritysten korotettuja poistoja (mm. koneista ja laitteista) ja siten maksuunpannun veron pienenemistä verovuosille 2020 - 2023. Korotettujen poistojen vaikutus maksuunpantuun veroon ei kuitenkaan näy vielä yrityksille verovuodelle 2020 maksuunpannuissa ennakoissa elleivät yritykset hae muutosta ennakoihin. Yhteisöveron odotetaan jaksottuvan eri kuukausille suurin piirtein vastaavasti kuin vuonna 2019.