Espoossa ja Tampereella on tehty tänä vuonna merkittävää varhaiskasvatuksen digitalisointityötä eVaka -projektissa. Hankkeen keskeinen tuotos on eVaka tietojärjestelmä lähdekoodeineen. Kehitystyön lähtökohta on ollut parantaa kodin ja varhaiskasvatuksen välistä vuorovaikutusta.
eVaka -hankkeen tavoitteena on kehittää kaikkien kuntien varhaiskasvatuksen tarpeet täyttävä avoin ohjelmistotuote, jota käytettäisiin lähivuosina noin 100 000 lapsen varhaiskasvatusasioiden hoidossa ja jonka ympärille rakentuisi aktiivinen käyttäjä- ja kehittäjäyhteisö. Koska eVaka on kehitetty avoimella lähdekoodilla, sitä voivat vapaasti hyödyntää kaikki halukkaat.
Espoo ja Tampere saivat valtiovarainministeriön kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmästä 3,4 miljoonan euron rahoituksen eVakan toisen vaiheen kehittämiseen kokonaisbudjetin ollessa yli neljä miljoonaa euroa. eVakan lähdekoodi on julkaistu ja sitä kehitetään edelleen avoimena lähdekoodina. Kumpikin kaupunki osallistuu aktiivisesti eVakan uusien digitaalisten palvelujen ketterään kehittämiseen ja nykyinen kehitysvaihe päättyy vuoden 2021 lopussa.
eVakan ensimmäinen versio otettiin käyttöön Espoossa vaiheittain kevään 2020 aikana ja lapsen varhaiskasvatus- sekä esiopetuspaikkaa on haettu jo ensimmäisiä kertoja järjestelmän kautta.
eVaka on sujuvoittanut sekä hakuprosessia, että laskutusta. Käyttäjät ovat kiittäneet erityisesti järjestelmän helppokäyttöisyyttä. eVakan Tampereen toteutus eli treVaka on tarkoitus ottaa käyttöön vaiheittain vuosien 2022—2023 aikana, jonka jälkeen sen kautta hoidetaan noin 25 000 lapsen varhaiskasvatusasioita Espoossa ja Tampereella.
Espoossa eVakan uusia digitaalisia palveluja otetaan käyttöön osissa koko kehitysvaiheen ajan. Tällä hetkellä toteutetaan kodin ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan välisen vuorovaikutuksen digitaalisia palveluja.
eVakan toiminnallisuuksia on kehitetty alusta alkaen kuntien varhaiskasvatuksen tarpeista lähtien. Kaupungilta on mukana seitsemän pilottipäiväkotia, kuusi suomenkielisestä ja yksi ruotsinkielisestä varhaiskasvatuksesta, jolloin tietoa käyttäjien toiveista ja käyttäjäpalautetta jo kehitetyistä toiminnallisuuksista saadaan koko kehitysprosessin ajan.
eVakan yhteydessä tehdään laajaa kansallista yhteistyötä
eVakan ydin tarjotaan kunnille samanlaisena. Turku ja Oulu ovat osallistuneet eVakan 2-version konseptointiin ja alustavaa kiinnostusta eVakasta on osoittanut jo yli 20 kuntaa. Näissä kunnissa on yli kaksi miljoonaa asukasta.
Kuntaliitto on yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen kanssa tänä vuonna käynnistänyt lapsen varhaiskasvatussuunnitelman tietosisällön rakenteistamistyön, jonka tavoitteena on luoda kansallisen tason yhteinen ihmis- että koneluettava tietomalli Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämälle Yhteentoimivuusalustalle. Työ on ollut kesän jälkeen tauolla, mutta opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen on tarkoitus jatkaa työtä lähiaikoina. Sisällön yhtenäistämistyössä on ollut mukana myös Espoo ja muutama muu kaupunki. eVakan tavoite onkin ottaa käyttöön kansallinen varhaiskasvatussuunnitelman tietomalli, kun työ on valmis.
Tavoitteena olisi saada käynnistymään varhaiskasvatuksessa lain mukaan kerättävien ns. ydintietojen yhdenmukaistamistyö siten, että jatkossa
- ydintiedot olisivat kaikkialla yhdenmukaiset,
- olisivat liikuteltavissa tarvittaessa ja
- asiakasta ei vaivattaisi turhilla tietopyynnöillä.
Yhteentoimivuusalustalle toteutettava työ on järjestelmäriippumatonta, joten sitä ei ole sidottu kenenkään toimittajan alle. Myös kunnat voivat rikastaa tietojen keruuta kuntakohtaisesti halutessaan.
Tietojen yhdenmukaistaminen on tärkeää digitalisoituvassa maailmassa. Jos työtä ei tehdä, lopputuloksena on, että tietomääritykset eivät ole yhdenmukaiset (siirrettävyys, raportointi, analytiikka kärsii) ja tiedot jäävät siilojen sisälle. Varhaiskasvatuksen yhtenäistämistyö voi parhaimmillaan viitoittaa tietä myös muiden kuntien lakisääteisten tietosisältöjen yhdenmukaistamiseen ja sitä kautta toimintamallien uudistamiseen, ihmiskeskeisesti, yhteistyöllä.
Muualla verkossa:
Lisätietoja
Espoo:
Projektipäällikkö Meri Vainio, p. 040 550 5542, etunimi.sukunimi@espoo.fi
Tampere:
Harri Jurvela, Kehittämispäällikkö, sivistyspalvelut, p. 040 806 2829, etunimi.sukunimi@tampere.fi
Sami Salmi, ICT-kehityspäällikkö, p. 050 599 9710, etunimi.sukunimi@tampere.fi
Kuntaliitto:
Jaana Nevalainen, erityisasiantuntija (ensisijainen yhteyshenkilö)
Jarkko Lahtinen, varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö