Useamman maakunnan alueella toimivat erityishuoltopiirit huolissaan tulevaisuudesta

Kuntaliitto käsitteli 14.8. erityishuollon asiantuntijaryhmän kanssa hallituksen sote-lakiluonnoksia.

Verkoston tapaamisessa Helsinki sekä ne erityishuoltopiirit, jotka ovat jo liittyneet sairaanhoitopiireihin suhtautuivat pääsääntöisesti tyynesti ja positiivisen odottavaisesti tulevaan uudistukseen, vaikkakin samalla esitettiin myös huoli asiantuntijuuden riittämisestä tulevaisuudessa. Sen sijaan useamman maakunnan alueella toimivat Eteva, Vaalijala ja Kårkulla nostivat esiin vakavan huolen toimintansa pirstaloitumisesta.

Parhaaksi mahdolliseksi ratkaisuksi useamman maakunnan alueella toimivat erityishuoltopiirit näkisivät maakunta-kuntayhtymänä toimimisen, mutta sitä nykyinen lakiesitys ei mahdollista. Näissä erityishuoltopiireissä nähtiin ongelmallisena myös se, että lakiesityksen mukaan erityishuoltopiirit ovat velvollisia avustamaan maakuntia järjestäytymisvaiheessa. Usean maakunnan alueella toimiville erityishuoltopiireille se tarkoittaa huomattavaa työmäärää.

Erityishuoltopiirit olivat huolissaan myös siitä, että lakiesityksen mukaan tuleva maakunta ei voi ostaa yksityiseltä viranomaistoimintaa sisältäviä palveluja. Erityishuollossa viranomaistoimintaa sisältyy lähes kaikkeen toimintaan. Verkoston tapaamisessa erityishuoltopiirit kokivat haasteellisena myös uudistuksen aikataulun.

Suomessa on 15 maantieteellisesti rajattua erityishuoltopiiriä, joista on säädetty valtioneuvoston asetuksella. Näiden lisäksi on ruotsinkielisiä palveluja tarjoava Kårkulla sammkommun. Erityishuoltopiireistä Vaalijalan kuntayhtymä, Eteva, Eskoo, Kårkulla, Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri ja Kolpene ovat itsenäisiä kuntayhtymiä. Helsingin erityishuoltopiiri on osa Helsingin kaupungin palveluja. Loput erityishuoltopiirit kuuluvat sairaanhoitopiireihin.

Erityishuoltopiireistä Eskoo, Eteva, Kårkulla ja Vaalijala sijaitsevat useamman kuin yhden maakunnan alueella.