Suurella osalla sivistysalan johtajista on esimiesasemaan päätymisessä ollut mukana sattumaa

Opetushallitus, Sivistystyönantajat ja Kuntaliitto ovat syksyllä 2020 keränneet kattavalta joukolta kasvatus-, koulutus-, tutkimusalan ja kuntien sivistystoimen esimiehiä ja johtajia näkemyksiä johtamisesta muuttuvassa toimintaympäristössä. Vastauksia saatiin 1600 johtajalta ja esimieheltä. Heistä 60 prosentilla on esimiesasemaan päätymisessä ollut mukana sattumaa.

Vastaajista 7 prosenttia katsoo päätymisensä esimiesasemaan olleen täysin sattumaa. Toisaalta 40 prosenttia on suunnitellusti hakeutunut esimiesuralle. Työuran suunnitelmallisuus korostuu sivistystoimessa työskentelevillä, kun taas sattumalla on suuri rooli yliopistoissa. Tämän lisäksi suunnitelmallisuus korostuu ylemmässä johdossa, mutta sattuma on vahva tekijä esimiesportaassa.

- Tarvitsemme myös tulevaisuudessa parhaat kyvyt johtotehtäviin. Meidän tulee kehittää avoimin mielin esimiesurapolkuja ja saada alan johtamisesta houkuttelevaa, pohtii Sivistystyönantajien toimitusjohtaja Teemu Hassinen.

Digitalisaatio ja etätyö vaikuttaneet työn johtamiseen

Kolme neljästä varhaiskasvatus-, koulutus- ja tutkimusalan esimiehistä ja johtajista kokee toimintaympäristössä tapahtuneen paljon tai erittäin paljon muutoksia viime vuosina.

- Muutoksia on aiheuttanut erityisesti digitalisaatio sekä opetussuunnitelmien ja tutkintojen uudistaminen, mutta myös oman organisaation sisältä on tullut muutostarpeita, sanoo Kuntaliiton kehittämispäällikkö Irmeli Myllymäki.

Keväällä 2020 etätyön määrä kasvoi koronatilanteen myötä nopeasti. Etätyöhön siirtymisen koetaan parantaneen erityisesti uusien tekniikoiden ja toimintatapojen hyödyntämistä. Samalla esimiesten ja johtajien luottamus henkilöstön tekemiseen on parantunut. Myös henkilöstön sairaspoissaolojen todetaan laskeneen.

Toisaalta etätyön lisääntymisen koetaan heikentäneen henkilöstön työssäjaksamista ja työpaikan yhteisöllisyyttä. Etätyön yleistymisen myötä toiminnan kehittämisen ja oman esimiestyön hallinnan koetaan heikentyneen hieman yksityisellä puolella. Sen sijaan kunnissa oman esimiestyön hallinnan koetaan jopa hieman parantuneen.

-  Varhaiskasvatuksen ja yleissivistävän koulutuksen johtajilla on suhteellisen paljon suoria alaisia. Esimerkiksi peruskoulujen ja lukioiden johtajista viidenneksellä on yli 50 alaista. Johtajat tarvitsevat tukea muutoksen ja kriisitilanteisen johtamiseen. Erityisesti sivistystoimessa tarvitaan tukea myös hyvinvointijohtamiseen, sanoo opetusneuvos Pia Kola-Torvinen Opetushallituksesta.

Tutustu aineistoon

Lisätietoja:

Ekonomisti Harri Hietala, Sivista p.0500 789906, harri.hietala@sivista.fi

Opetusneuvos Pia Kola-Torvinen, Opetushallitus, p. 029 533 1525, pia.kola-torvinen@oph.fi

Kehittämispäällikkö Irmeli Myllymäki, Kuntaliitto p. 09 771 2053, Irmeli.Myllymaki@kuntaliitto.fi

 Opetushallituksen, Sivistystyönantajien ja Kuntaliiton yhteiseen selvitykseen vastasi 1 600 kasvatus-, koulutus- ja tutkimusalan johtajaa ja esimiestä. Vastaajista neljännes oli yliopistoista, viidennes peruskouluista ja lukioista sekä 15 prosenttia sekä varhaiskasvatuksesta että ammatillisesta koulutuksesta. Vajaat 10 prosenttia toimi kuntien sivistystoimessa, ammattikorkeakouluissa sekä vapaassa sivistystyössä ja taiteen perusopetuksessa.

Valtaosalla vastaajista on useampia johtamiskoulutuksia suoritettuna korkean pohjakoulutuksen lisäksi. Neljänneksellä vastaajista on suoria alaisia yli 30 henkilöä. Reilulla neljänneksellä suoria alaisia on 16–30 henkilöä. Vastaajista 17prosentilla alaisia on 11–15 sekä viidenneksellä 6–10 henkilöä. Paljon suoria alaisia on erityisesti varhaiskasvatuksessa ja yleissivistävässä koulutuksessa sekä etenkin keskijohdolla.

Julkistamme tuloksia lisää parissa erässä loppuvuoden aikana.