Sivistysalan johtajat saavat tukea muilta johtajakollegoiltaan ja henkilöstöltään

Opetushallitus, Sivistystyönantajat ja Kuntaliitto ovat syksyllä 2020 keränneet kattavalta joukolta kasvatus-, koulutus- ja tutkimusalan sekä kuntien sivistystoimen esimiehiä ja johtajia näkemyksiä johtamisesta muuttuvassa toimintaympäristössä. Lisäksi kysyttiin esimiesidentiteetistä, johtajaurista ja etätyöstä. Vastauksia saatiin 1600 johtajalta ja esimieheltä. Kasvatus-, koulutus- ja tutkimusalan johtajista ja esimiehistä kolme neljästä kokee toimintaympäristössä tapahtuneen paljon tai erittäin paljon muutoksia viime vuosina. Tukea johtamiseen saadaan toisilta johtajilta ja henkilöstöltä.

Kolme neljästä varhaiskasvatus-, koulutus- ja tutkimusalan esimiehestä ja johtajasta kokee toimintaympäristössä tapahtuneen paljon tai erittäin paljon muutoksia viime vuosina.

- Sivistysalan johtajien ja esimiesten mukaan työelämän muutos on nyt ja tulevaisuudessa etenkin teknologisen kehityksen haltuunottamista, työyhteisön toimintakulttuurin muutosta ja työn tekemisen tapojen muutosta, sanoo Opetushallituksen opetusneuvos Pia Kola-Torvinen.

Muutoksia on aiheuttanut erityisesti digitalisaatio sekä opetussuunnitelmien ja tutkintojen uudistaminen, mutta myös oman organisaation sisältä on tullut muutostarpeita. Avoimissa vastauksissa nostettiin esiin mm. koronaa, sisäilma-asioita, kouluverkkomuutoksia sekä omaa halua kehittää ja muuttaa yksikön toimintatapoja.

- Vastaajat kokivat, että toimintaympäristön muutokset ovat vaikuttaneet johtamisessa erityisesti viestinnän ja tiedottamisen, henkilöstön motivoinnin sekä työhyvinvointijohtamisen korostumiseen, kertoo Kuntaliiton kehittämispäällikkö Irmeli Myllymäki.

Johtajat saavat tukea muilta johtajilta ja henkilöstöltään

Alan johtajat ja esimiehet saavat tukea erityisesti muilta vastaavassa asemassa olevilta sekä henkilöstöltään. Myös omalta esimieheltä koetaan saatavan tukea.

Johtajat ja esimiehet kokevat tarvitsevansa oman osaamisensa kehittämistä erityisesti muutoksen johtamisessa ja kriisijohtamisessa. Nämä korostuvat naisjohtajilla hieman miesjohtajia enemmän.

- Johtaminen on ammatti. Työelämän muutokset koskettavat kaikkia toimijoita; kasvatus-, koulutus- ja tutkimusalan johtajien kokemat osaamistarpeet vaikuttavat hyvin universaaleilta. Voisimmekin aiempaan kattavammin käydä keskustelua eri alojen johtajien kesken ja näin hakea parhaita käytäntöjä eri aloilta. Uskon, että alamme johtajilla olisi paljon annettavaa tämän kaltaiseen keskusteluun ja toisaalta myös opittavaa, pohtii Sivistan toimitusjohtaja Teemu Hassinen.

Oman osaamisen kehittämistarpeet eivät selvityksen perusteella korostu opetussuunnitelmien ja tutkintojen johtamisessa, pedagogisessa johtamisessa ja asioiden johtamisessa. Osa näistä ei kosketa samalla lailla kaikkia esimiehiä, ja osa on toisaalta jokapäiväistä arkea.

Vastaajien taustatietoja

Vastaajista neljännes oli yliopistoista, viidennes peruskouluista ja lukioista sekä 15 prosenttia sekä varhaiskasvatuksesta että ammatillisesta koulutuksesta. Vajaat 10 prosenttia toimi kuntien sivistystoimessa, ammattikorkeakouluissa sekä vapaassa sivistystyössä ja taiteen perusopetuksessa.

Lähes kaksi kolmasosaa vastanneista oli naisia. Valtaosalla vastaajista on useampia johtamiskoulutuksia suoritettuna korkean pohjakoulutuksen lisäksi.

Lisää materiaalia löytyy täältä

Lisätietoja:

Ekonomisti Harri Hietala, Sivista, p. 0500 789906, harri.hietala@sivista.fi

Opetusneuvos Pia Kola-Torvinen, Opetushallitus, p. 029 533 1525, pia.kola-torvinen@oph.fi

Kehittämispäällikkö Irmeli Myllymäki, Kuntaliitto, p. 09 771 2053, irmeli.myllymaki@kuntaliitto.fi