Puoluejohtajien tentissä luvattiin kunnille tukea, mutta myös lisää tehtäviä
Puoluejohtajat ottavat perinteisesti yhteen Kuntamarkkinoiden ensimmäisen päivän päätapahtumassa eli puheenjohtajapaneelissa, mutta koronavuonna 2020 keskustelijoiden kesken vallitsi yksimielisyys. Suomi ja kunnat ovat historiallisen kriisin kourissa, ja valtion tulee auttaa kuntia, jotka ovat venyneet äärimmilleen tiukassa taloustilanteessa ja koronan vastaisessa taistelussa.
- Kaikki kunnat ovat ansainneet kehun esimerkiksi etäopetukseen siirtymisestä ennätysnopealla aikataululla, opetusministeri, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kiteytti kierroksella, jossa jokaisen paneeliin osallistuvan pyydettiin kehumaan yhtä suomalaista kuntaa.
Kuntamarkkinoiden paneeli kokosi politiikan kärkikaartin keskustelemaan kunnista. Keskusteluun osallistuivat SDP:n puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo, vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo, vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Anderssonja RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sekä keskustan puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko.
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen avasi paneelin lähettämällä terveiset budjettiriiheen: kuntatalouden tila oli äärimmäisen vaikea jo ennen koronaepidemian puhkeamista, ja koronakriisi heikentää kuntataloutta pelkästään ensi vuonna arviolta 1,7 miljardia euroa. Kuntaliitto odottaa ratkaisuja tilanteeseen budjettiriihestä.
- Samaan aikaan jokainen uusi normi esimerkiksi mitoituksiin vähentää tuottavuutta ja kuntien mahdollisuutta itse päättää, miten palvelut järjestetään tehokkaimmin. Jokainen rajoite kuntien järjestämisvapauteen estää uusia yhteistyömahdollisuuksia ja innovaatioita sekä kaventaa tuottavuusmahdollisuuksia.
Karhunen lähetti painavia terveisiä myös sote-uudistuksen valmisteluun.
- Kuntaliitto ei vastusta sote-uudista, mutta emme pidä siitä, että valmistelua ei ole tehty yhdessä kuntien kanssa. Koska valtio ei kuullut kuntia, järjestimme itse yli 20 tilaisuutta, joihin osallistui noin 700 kuntien vaikuttajaa, ja valmistelimme yhdessä meidän lausuntomme sote-uudistukseen. Toivomme, että luette tämän lausunnon tarkkaan ja tartutte siinä esitettyihin parannusehdotuksiin, Karhunen sanoi puoluejohtajille.
”Kunnat voivat luottaa valtioon”
Kuntien ahdinkoon löytyi kaikilta puheenjohtajilta ainakin kaksi lääkettä, jotka molemmat luvattiin myös toteuttaa budjettiriihen yhteydessä.
Kaikki puoluejohtajat lupasivat, että kuntien yhteisöveron jako-osuuden korotusta jatketaan myös vuonna 2021. Kaikki olivat myös sitä mieltä, että kuntien valtionosuuksia tulee korottaa.
- Kuntatalouden tilanne oli vaikea jo ennen koronakriisiä ja hallitus tulee tekemään kuntataloutta tukevia päätöksiä budjettiriihessä. Jo aiemmin luvatun mukaisesti valtio korvaa kunnille täysimääräisesti koronaepidemian hoidosta aiheutuneet kustannukset esimerkiksi maskien jakoon, testaamiseen ja jäljittämiseen liittyen, pääministeri Sanna Marin lupasi.
Marin sanoi myös, että kikyyn liittyvästä kuntien valtionosuuksien leikkauksesta pitää luopua, koska sen perusteena olleesta työajan pidennyksestäkin on pääosin luovuttu.
- Myös joukkoliikenteessä on vaikea tilanne, etenkin kun monet välttelevät sen käyttämistä tällä hetkellä. Valtion tulee tukea myös joukkoliikennettä, sisäministeri Maria Ohisalo lisäsi.
- Paitsi tukevia toimenpiteitä, samaan aikaan pitää tehdä niitä toimia, joilla kunnat voivat kasvaa ja luoda työpaikkoja. Tässä tilanteessa on myös sanottava ei uusille tehtäville, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kommentoi.
- Kunnat voivat luottaa valtioon, valtio ei tule jättämään kuntia yksin, Annika Saarikko summasi.
Kuntien tehtävien keventäminen jakoi puheenjohtajat
Kuntien tehtävien keventäminen jakoi odotetusti puheenjohtajien mielipiteet.
- Jos kuntakenttä ei itse keksi mitä karsitaan, niin valtiokaan ei voi antaa kunnille karsintalistaa. Sote-uudistus tuo uutta liikkumavaraa kunnille, sitä kautta vapautuu voimavaroja keskittyä kasvua tukevaan politiikkaan sekä sivistyksen ja hyvinvoinnin kysymyksiin, Li Andersson totesi.
- Kuntavaalien alla aina sanotaan, että turhasta hallinnosta ja turhista tehtävistä pitää karsia, mutta minun käsitykseni mukaan turhia tehtäviä ei ole, Sanna Marin lisäsi.
Oppivelvollisuuden laajentamisen ja hoitajamitoituksen osalta ministerit pysyivät kannassaan, että ne toteutetaan koronakriisistä huolimatta.
Nykytilanteessa olisi johdonmukaista, että valtio pidättäytyisi uusista tehtävistä. Se ei kuitenkaan ratkaise rakenteellisia ongelmia, jotka ovat erilaisia eri puolilla Suomea. Päätäntävaltaa pitää siirtää enemmän kuntiin, Jussi Halla-aho kommentoi.
Annika Saarikko totesi, että pitkän linjan tavoitteena on lainsäädäntö, jossa kerrotaan kuntapäättäjille, millaisiin päämääriin pyritään, ei tarkasti määriteltyjä normeja.
Kuka teki koronakesänä töitä hillasuolla? Katso keskustelu kokonaan YleAreenasta
Puheenjohtajat ehtivät paneelin aikana vastata myös esimerkiksi siihen, mikä on ollut eksoottisin paikka, jossa he ovat työskennelleet korona-aikana. Vastaukset sisälsivät mm. Kesärannan kellarin, lastenhuoneen nurkan, Kainuun hilla-apajat ja hampaiden harjauksen.