Pandemia muutti puheet digiloikasta sprintiksi, jossa osa uhkaa jäädä jalkoihin

Miten koronapandemia muuttaa teknologista kehitystä nyt ja tulevaisuudessa? Kaupungit ja kunnat vastasivat kysymykseen ja löysivät viisi muutosta sekä niihin ratkaisuja: 

1. Koronakriisi pakotti ottamaan digiloikan nopeasti ja väkisin. Miten taidot riittävät äkilliseen uuden omaksumiseen? Kaikilla ei ole nopeita verkkoyhteyksiä, saati tarvittavia muita välineitä. Digisyrjäytymisen uhka on todellinen ja äkillisesti äärimmilleen revennyt digitaalinen kuilu syvä ja leveä. Muutos herättää vastarintaa, eivätkä kaikki halua olla siinä mukana.

Ratkaisu: Suunnitellaan palvelut tarvelähtöisesti ja ihmisten erilaisuus tunnistaen. Suositetaan digitaalista palvelua, mutta pidetään yllä jonkinlaista hybridimallia. Osa tarvitsee perinteisempiä ratkaisuja. Mahdollistetaan puolesta-asiointi läheisille.

2. Palveluiden siirtyminen etäyhteyksien päähän on hyväkin asia – kuntalaisten ei tarvitse lähteä asiointiluukuille ja vastaanotoille. Teknologia pitää kunnan auki 24/7, eikä sido palveluita virastoaikaan. Tulevaisuudessa teknologioiden voimakas integroituminen kuntien toimintaan ja palveluihin tuo kustannussäästöjä.

Ratkaisu: Muutetaan teknologiaan ja digiloikkaan liittyvä kustannuspuhe investointipuheeksi.

3. Kehyskunnissa kuntalaisten digipalveluiden kuntoon laittamisessa on iso työ – esimerkiksi sote-puolella on vielä paljon tekemistä. Pitäisi löytää aikaa pohtia, mitä mahdollisuuksia teknologia ylipäätään tarjoaa, ja miten eri järjestelmät toimivat yhteen järkevästi. Kuntalaisten verkkopalvelut helpottavat asiointia, mutta kuntien erilaisuus asettaa omat haasteensa. Mitä palveluita esimerkiksi saaristoon pitää viedä, kun kaikki ei toimi etänä?

Ratkaisu:  Tehdään digitalisaatioon liittyvät linjaukset pitkälle aikavälille ja hyödynnetään tiekartta-ajattelua. Varmistetaan, että tarvittavia ja oikeita asioita tehdään koko organisaation tasolla – peruspalveluissa asti. Kehitetään osaamista jatkuvasti, myös oman henkilöstön parissa. Panostetaan digitukipalveluihin.

4. Pienillä kunnilla ei ole resursseja panostaa teknologiseen kehitykseen, ja laiva kääntyy hitaasti agraariyhteiskunnassa. Resurssien ja osaamisen puutteessa ei ole aina ylipäätään kykyä tarttua oikeisiin asioihin. Usein tarvitaan myös vastarinnan selätystä ja asennemuokkausta – ympäriltä tulevat muutospaineet koskevat myös pieniä kuntia.

Ratkaisu: Otetaan poliitikot mukaan ja jaetaan vastuita asioiden eteenpäin viemisestä. Kehitetään osaamista jatkuvasti, myös oman henkilöstön parissa.

5. Teknologisen kehityksen mahdollistama monipaikkainen elämä kääntyy pienten kuntien eduksi ja tuo positiivisia uutisia esimerkiksi väestönkehitykseen liittyen. Kaiken kaikkiaan muutos on aina mahdollisuus, ja uudet teknologiset ratkaisut jouhevoittavat kunnan toimintaa.

Ratkaisu: Uskalletaan kokeilla, tehdään se läpinäkyvästi ja hyväksytään myös epäonnistumiset. Aina voi iteroida.