Kuntajuridiikan ytimessä: Turpakäräjät Live
Webcast-sarjamme tarjoaa kuntajuridiikan näkökulmia ajankohtaisiin teemoihin.
Apulaisoikeuskansleri otti ratkaisussaan 4.12.2019 (OKV/1980/1/2018) (okv.fi) kantaa valtuuston puheenjohtajan oikeuteen kieltää kuvaaminen valtuustosalissa. Tapauksessa yksityishenkilö oli videoinut kokousta valtuuston lehteriltä. Kuva välittyi yleiseen tietoverkkoon suoratoistona kuvaajan Facebook-sivuilta. Tallenne oli katsottavissa myös kokouksen jälkeen.
Osa valtuutetuista piti toimintaa häiritsevänä ja kävi huomauttamasta tästä puheenjohtajalle. Lisäksi kuvaaja ei ollut pyytänyt videolla esiintyviltä valtuutetuilta lupaa materiaalin julkaisemiselle verkossa. Kuntalain 102 §:n mukaan puheenjohtaja johtaa kokouksessa asioiden käsittelyä ja pitää huolta järjestyksestä. Viimekädessä puheenjohtaja voi määrätä kokousta häiritsevän henkilön poistumaan. Tässä tapauksessa puheenjohtaja oli kieltänyt suoratoiston sekä pyytänyt henkilöä poistumaan kokouksesta.
Apulaisoikeuskansleri katsoi, että valtuuston puheenjohtajalla oli toimivalta kieltää yksityishenkilöltä valtuuston kokouksen tallentaminen ja suoraan yleiseen tietoverkkoon toistaminen.
Kuvaamisen salliminen riippuu siitä, missä tarkoituksessa kuvaaminen tapahtuu. Jos ja kun kuvissa on tunnistettavia henkilöitä, koskee kuvia myös henkilötietojen suojaa koskeva sääntely. Tällöin on arvioitava, tapahtuuko kuvaaminen yksityishenkilönä vai kenties ammattitoimittajana? Liittyykö kuvaaminen lakisääteisen tehtävän hoitamiseen? Onko kysymys oman asiakaspalvelutilanteen kuvaamisesta? Eri tilanteita arvioidaan hieman eri säännöin.
Valtuuston kokoukset ovat lähtökohtaisesti julkisia, ja yleisöllä on oltava mahdollisuus päästä seuraamaan kokousta. Kunta voi myös järjestää kokouksen suoratoiston eli striimata suoraan verkkoon. Monissa kunnissa tällainen on järjestettykin. Esimerkiksi vuonna 2019 kunnista noin 46 % striimasi valtuustonsa kokoukset. Kunnan toiminta perustuu tällöin kuntalain 29 §:n kunnan tiedottamisvelvollisuuteen. Kunnan tulee säännöksen mukaan tiedottaa kuntalaisia mm. valmistelussa olevista asioista, asian käsittelystä ja siitä, miten käsittelyyn voi osallistua.
Kunnalla on laaja harkintavalta eri tiedottamistapojen käyttöön. Valtuuston kokouksen striimaus voi olla yksi tiedottamistapa.
Yksityishenkilö voi kuvata henkilökohtaiseen käyttöönsä lähes missä vain. Tietosuojasääntely ei yksityishenkilöiden omaa käyttöä koske. Esimerkiksi erilaisten asiakastilanteiden kuvaaminen tai nauhoittaminen omaan käyttöön on katsottu sallituksi. Kuvaaminen ei tällöinkään saa olla häiritsevää. Vaikkapa hoitotilanteessa voidaan kuvaaminen kieltää, jos se häiritsee.
Yksityishenkilökään ei voi käyttää kuvamateriaaliaan, miten sattuu. Esimerkiksi kuvien julkaisu tietoverkossa edellyttää kuvattavan antamaa suostumusta. Kuvia ei liioin saa käyttää kuvauskohdetta loukkaavalla tai halventavalla tavalla. Tällaisesta käytöstä voi seurata rikosoikeudellinen vastuu.
Oma lukunsa ovat toimittajat. Heillä on sananvapauden nimissä laajahko oikeus kuvaamiseen ja kuvamateriaalin käyttöön toimituksellisiin tarkoituksiin. Tiettyä harkintaa täytyy tällöinkin käyttää punnitessa henkilön yksityisyyden suojan sekä toimituksellisen tarpeen ja sananvapauden välillä.
Tietosuojalain 5 luvun 27 §:ssä on lueteltu ne tietosuoja-asetuksen kohdat, joita ei sovelleta tehtäessä sisältöä journalistisia tarkoituksia varten. Kohtia on paljon.
Kirjoittaja: Tarja Krakau
Webcast-sarjamme tarjoaa kuntajuridiikan näkökulmia ajankohtaisiin teemoihin.