Nuorisotyön rahoitus turvattava myös koronakriisin jälkeen

Nuorisotyö on osoittanut poikkeusoloissa joustavuutensa. Nuorisotyön ammattilaiset toimivat sujuvasti digitaalisilla alustoilla nuorten monimuotoisissa vapaa-ajan toiminnoissa, jalkautuvat ja tavoittavat nuoria kaduilta ja julkisista tiloista sekä työskentelevät yksilöllisesti haastavissa tai haavoittuvissa asemissa olevien nuorten kanssa.



Poikkeusoloissa ja sen jälkeen nuorisotyö on tärkeämpää kuin koskaan. Nuorisotyössä kuullaan nuorten huolia, tuetaan uudenlaisten rutiinien syntymistä sekä ylläpidetään harrastamista, tarjotaan mielekästä tekemistä ja onnistumisen kokemuksia. Nuorisotyö ennaltaehkäisee monia nuorten ongelmia ja helpottaa perheiden arkea muuttuneessa tilanteessa. Nuorisotyössä kohdataan myös haavoittuvissa elämäntilanteissa olevia nuoria ja tarjotaan heille apua.

Tällä hetkellä nuorisotyön valtionrahoituksesta suurin osa, 54,25 miljoonaa euroa, on riippuvainen Veikkauksen tuotoista. Poikkeuksellista on se, että myös kuntien nuorisotyöhön tarkoitettu valtionosuus, joka on vuosittain noin 8 miljoonaa euroa, maksetaan kokonaan näistä varoista. Rahapelitoiminnan tuottojen on arvioitu pienenevän merkittävästi sekä arpajaislain uudistuksen että koronakriisin myötä. Näiden yhteisvaikutuksen on arveltu pienentävän nuorisotyön valtionrahoitusta jopa 13,5 miljoonalla eurolla. Hallitus on luvannut kuluvalle vuodelle rahapelitoiminnan tuottojen pienenemisen kompensaatiot täysimääräisinä, mutta sen jälkeen nuorisotyön rahoituksen tilanne näyttää kokonaisuudessaan epävarmalta.

- Kunnilla on vastuu nuorisotyön järjestämisestä paikalliset olosuhteet huomioiden. Kunnat järjestävätkin monimuotoista nuorisotyötä ja -toimintaa ja tukevat paikallisia nuorisojärjestöjä. Valtaosa kunnista toteuttaa myös etsivää nuorisotyötä ja nuorten työpajatoimintaa. Tämän lisäksi tarvitaan myös valtion vahvaa panostusta nuorisotyöhön, sanoo Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Joona Räsänen.

-Kuntien rahoituskriisi iskenee myös nuorisotyöhön ja siten nuorisotyön kokonaisrahoitus on uhattuna kahdelta suunnalta, lisää Räsänen.

Kuntaliitto ehdottaa, että:

1. Kunnallisen nuorisotyön valtionosuuksia ei jatkossa rahoiteta rahapelitoiminnan tuotoista, vaan ne siirretään maksettavaksi budjettivaroista omalta kunnallisen nuorisotyön momenttikohdaltaan. Tämä tavoite on voimassa olevan hallitusohjelman mukainen ja se auttaisi osaltaan helpottamaan rahapelitoiminnan pienenevistä tuotoista aiheutuvaa nuorisotyön rahoituspainetta.   
2. Etsivän nuorisotyön rahoituksen painopiste palautetaan vähitellen rahapelituottojen puolelta takaisin budjettirahoitukseen. Tällä hetkellä etsivän nuorisotyön 13,35 miljoonan valtionavustuksesta yli puolet (8,12 miljoonaa) katetaan rahapelituotoista.

Lisätiedot:

Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Joona Räsänen, p. 050 547 5590

Erityisasiantuntija Mari Ahonen-Walker, p. 050 4526 433