Miten pandemia muuttaa työtä? Viisi muutosta ja ratkaisua

1) Kotien muuttuminen toimistoiksi ja oppilaitoksiksi haastaa kuntien palvelutarjontaa, kun ihmiset eivät liiku kotoa entiseen tapaan. Kaupunkikulttuuri ei ole entisensä. Kaupungeilla on silti mahdollisuudet ottaa muuttuvasta työstä kaikki irti – niissä on edelleen asiakkaat, markkinat ja resurssit. Kaupungit ovatkin yhä enemmän kokeilukulttuurin keskuksia, jotka luovat mahdollisuuksia ja kiihdyttävät uuden työn syntymistä.

2) Viime vuosikymmeninä työ ja opinnot ovat kääntäneet muuttovirrat suuriin kaupunkeihin. Siirtyminen etäyhteyksien päähän saa monet kyseenalaistamaan koko kaupungissa asumisen merkityksen.

3) Seutukaupungeissa vienti yskii, eikä ulkomaan matkailijoita näy. Kasvokkaisten kohtaamisten rajoittaminen mutkistaa liikesuhteita ja peruu esimerkiksi isoja messuja. Lisäksi haasteet ulkomaisen työvoiman saatavuudessa vaikuttavat suoraan esimerkiksi maanviljelyyn ja pakkausalaan. Etäyhteyksien päähän siirtyvät työt kääntävät katseet esimerkiksi edullisten asuntojen, pienten koulujen ja päiväkotien sekä rantaradan potentiaaliin.

4) Työn paikkariippumattomuus tarjoaa pienille kunnille valtavia mahdollisuuksia ja laittaa elin- ja vetovoimaohjelmat uusiksi. Yhä useampi työ hoituu etänä, ja korona on myllännyt arvomaailman uusiksi. Kotiseudut alkavat kiinnostaa monia paluumuuttomielessä, ja Lapin pikkukunnat näyttäytyvät potentiaalisina muuttokohteina. Pienissä kunnissa asuminen on halvempaa, ihmisjoukot kaukana, luonto lähellä, ja aikaa säästyy matkustamiselta oleelliseen.

5) Elämän mielekkyys ei synny vain työstä. Mielekkään ja merkityksellisen elämän etsintä myötävaikuttaa 2020-luvun Nurmijärvi-ilmiöön.

Mitä pitäisi tehdä?

Suurimmat kaupungit vastasivat kysymykseen, mitä pitäisi tehdä, jotta pandemian haasteet muuttuvat mahdollisuuksiksi.

1) Kunnilla on keskeinen rooli mielekkään ja merkityksellisen elämän tarjoajina. Löydetään uuden työn uudet tekijät vahvemman yritysyhteistyön ja räätälöityjen työllistämistoimenpiteiden avulla. Panostetaan työllisyydenhoitoon liittyvät toimenpiteet aidosti töitä haluaville.

2)  Tehdään yhdessä yritysten kanssa kaupungista elävä kohtaamispaikka keksimällä muun muassa tyhjentyville toimitiloille uusia luovia ja räätälöitäviä käyttötapoja vapaa-ajan vietolle ja yhteisölliselle toiminnalle.

3) Kuntien tulee toimia työllisyysasioissa mahdollistajan roolissa – tehdä tiivistä yhteistyötä sidosryhmien ja eri toimijoiden kanssa. Moni innostuu yrittämään, ja yritykset etsivät tukea toisistaan verkostoitumalla keskenään. Jos työstä tulee yhä paikkariippumattomampaa, niin tulee myös yrittämisestä.

4) Kehitetään osaamista yliorganisaatiorajojen ja skannataan jatkuvalla silmällä tulevaisuuden osaamistarpeita. Kehitetään innovatiivisempia palaveri- ja työpajaratkaisuja, kun työt ja opinnot siirtyvät enemmän tai vähemmän pysyvästi etäyhteyksien päähän.

5) Positiiviset signaalit kuvaavat koronaa myös uuden alkuna. Kunnilla on keskeinen rooli mielekkään ja merkityksellisen elämän tarjoajina. Oleellista on se, miten tasa-arvoista tulevaisuutta rakennetaan yhdessä kuntalaisten kanssa.

Tiedot perustuvat Kuntaliiton vetämään kaupunkien ja kuntien koronaennakointityöhön. Kuntaliitto kutsui koronapandemian keskellä 2020 kaupungit ja kunnat vastaamaan siihen, miten korona vaikuttaa työhön, talouteen, valtaan, sosiaalisiin suhteisiin, teknologiaan ja kaupunkeihin.

Työn tuloksena syntyi raportti, jossa arvioidaan pandemian vaikutuksia lähitulevaisuudesta vuosikymmenen päähän.