Miten pandemia muuttaa sosiaalisia suhteita? Viisi muutosta ja ratkaisua

1. Pitkittynyt taloudellinen taantuma ja ahdistus työpaikkojen säilymisestä lisäävät sosiaalisia ongelmia. Niitä aiheuttavat myös jatkuva etätyö, liiallinen kotiin käpertyminen ja koronapandemian tuoman sosiaalisen etääntymisen lisäämä ahdistus.

2. Yhteisöllisyys uhkaa rapautua ja toisista huolehtimiseen jää turhan helposti katvealueita. Osa väestöstä tippuu pois digiloikan kyydistä, kun kaikilla ei ole tarvittavia välineitä, saati osaamista.

3. Ihmiset elävät yhä vahvemmin omissa kuplissaan. Korostuvat ääripäät vaikeuttavat myös päätöksentekoa kuntademokratiassa.

4. Toisaalta pandemia on tuonut myös myönteisiä muutoksia sosiaalisiin suhteisiin, yksi sellainen on lisääntynyt naapuriapu ja auttamishalu.

5. Työn paikkariippumattomuus kääntää muuttovirtoja poispäin suurista kaupungeista, ja kaupungit pohtivat kuumeisesti arvolupauksia uusien asukkaiden houkuttelemiseksi. Asukkaiden kirjo korostuu suurissa kaupungeissa ja herättää kysymyksen siitä, keille palvelut ja toimenpiteet suunnataan.

Mitä tulisi tehdä?

Suurimmat kaupungit vastasivat kysymykseen, mitä pitäisi tehdä, jotta pandemian haasteet muuttuvat mahdollisuuksiksi.

1. Kunta voi tarjota puitteet vapaaehtoistyölle. Sen kautta saadaan myös työresurssia, jota voidaan suunnata uusiin tarpeisiin. Kumppanuus kolmannen sektorin kanssa näyttääkin jo vahvistuneen, ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä tarvitaan entistä enemmän näkökulmien laajentamiseksi ja terävöittämiseksi.

2.  Käytetään laajemmin osallistavaa budjetointia ja laajennetaan joukkorahoitusta, johon kaupunki sitoutuu osaltaan. Hyödynnetään osallistamisen malleja koko organisaatiossa ja tehdään osallistumisesta houkuttelevaa.

3.  Suuret kaupungit ovat suunnannäyttäjiä arvoissa. Ne toimivat mahdollistajina, jotka esimerkiksi kannustavat jakamistalouteen sekä tarjoavat yhteisöille tiloja ja työvälineitä. Syntyy uudenlaista yhteisöllisyyttä, joka tarkoittaa esimerkiksi palkka- ja vapaaehtoistyön hälveneviä rajoja, yritysten yhteisvastuullisuustoimintaa, luovien työpaikkojen kasvua ja uusia innovaatioita koronarajoitusten kurittamilla aloilla.

4. Pidetään ihmisten hyvinvointia katkottomasti silmällä varhaiskasvatuksesta työurille. Annetaan käyttöön tiloja ja työvälineitä yhteisöille.

5. Otetaan julkinen vaikutusten ennakkoarviointi käyttöön päätöksenteossa.

Tiedot perustuvat Kuntaliiton vetämään kaupunkien ja kuntien koronaennakointityöhön. Kuntaliitto kutsui koronapandemian keskellä 2020 kaupungit ja kunnat vastaamaan siihen, miten korona vaikuttaa työhön, talouteen, valtaan, sosiaalisiin suhteisiin, teknologiaan ja kaupunkeihin. Työn tuloksena syntyi raportti, jossa arvioidaan pandemian vaikutuksia lähitulevaisuudesta vuosikymmenen päähän.