Miksi se on tärkeä osa ammatillisista koulutusta?

Hallitus on esittämässä oppivelvollisuuslainsäädännön laajentamisen yhteydessä ammatillisen koulutuksen lakiin valtuutussäännöstä, jonka mukaan valtioneuvoston asetuksella voitaisiin säätää opetuksen ja ohjauksen keskimääräisestä tuntimäärästä ammatillisessa koulutuksessa. Tämä nykylainsäädännön tavoitteiden kanssa täysin ristiriidassa oleva esitys vaarantaa osaamisperusteisuuden.

OECD:n tuore vertailu nostaa Suomen ammatillisen koulutuksen esimerkiksi muille. Ammatillinen koulutus on täällä suosittua ja houkuttelee monipuolisesti niin nuoria kuin aikuisia opintojen pariin. Erityisesti koronakriisin aikana suomalainen ammattikoulutus on herättänyt positiivista huomiota. Samaan aikaan kun esimerkiksi Saksan ammatillinen koulutus romahti, Suomessa pystyttiin suorittamaan opintoja henkilökohtaisten oppimispolkujen ansiota. Tämä oli mahdollista osaamisen kerryttämiseen perustuvan järjestelmän ansiota. Osaamisperusteisuus ja työelämälähtöisyys tuovat koulutukseen muutoskyvykkyyttä. Tätä hyväksi todettua mallia tulee edelleen kehittää, ei romuttaa.

Mitä tarkoittaa osaamisperusteisuus opiskelijalle?

Opiskelijan osaaminen ratkaisee. Kukin opiskelija opiskelee vain sellaista, mistä hänellä ei vielä ole osaamista. Opiskeluaika määräytyy yksilöllisen opiskelutarpeen ja -vauhdin mukaan.

Jokainen opiskelija etenee opinnoissaan joustavasti omaan tahtiinsa.

Osaamista hankitaan monipuolisissa oppimisympäristöissä: työpaikalla, oppilaitoksessa ja virtuaalisissa ympäristöissä.

Miten varmistetaan oppivelvollisen oikeus kokopäiväiseen opiskeluun?

Oppivelvollisuuteen kuuluvien opintojen tulee edistyä riittävästi, jolloin opintojen tulee olla lähtökohtaisesti päätoimista. (Oppivelvollisuuslaki 6§ perustelut)

Henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman laadinnassa tulee jatkossa huomioida, että oppivelvollisen opiskelijan tulisi suorittaa opintojaan kokopäiväisesti (Ammatillisen koulutuksen laki 44§ perustelu).

Henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman toteutumista tulee seurata ja päivittää koko opintojen ajan. 

Mitä nykylaissa todetaan oikeudesta opetukseen ja ohjaukseen?

61 § Oikeus saada opetusta ja ohjausta

Opiskelijalla on oikeus saada eri oppimisympäristöissä sellaista opetusta ja ohjausta, joka mahdollistaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamisen sekä tukee opiskelijoiden kehitystä hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi.

Opiskelijalla on oikeus saada henkilökohtaista ja muuta tarpeellista opinto-ohjausta.

Miten opiskelijan yksilöllinen opiskelutarve määritellään?

Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS). Suunnitelmassa määritellään opiskelijan tavoitteet, oppimisympäristöt ja mahdolliset tukipalvelut. Kehittämissuunnitelmaa päivitetään koko opintojen ajan.

Miksi muutos ei paranna opiskelijan asemaa?

Perustutkinto-opiskelijoista puolet on yli 20-vuotiaita ja peruskoulun päättävä ikäluokka on hyvin heterogeeninen. Esitetty muutos vaikuttaisi kaikkiin opiskelijoihin. Keskimääräisillä opetus- ja ohjaustuntien määrittelyillä ei ratkaista yksilöllisiä tarpeita.

Ammatillinen koulutus ei perustu yhteen opetussuunnitelmaan, vaan erilaisiin toteutussuunnitelmiin.

Minkä tiedon pohjalta muutosta esitetään?

Nykyhallitus on korostanut tutkittuun tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Perustelut tarpeesta säätää ”keskimääräisiä” tuntimääriä ammatilliseen koulutukseen eivät pohjaudu tutkittuun tietoon.

Tähän mennessä on saatu 22 130 alle 20-vuotiaalta opiskelijalta opiskelujen päättyessä palautetta. ”Sain riittävästi opetusta ja ohjausta, jotta opintoni etenivät suunnitellusti” -kysymyksen keskiarvo on 4/5.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus KARVI toteuttaa vuosina 2020–2022 arvioinnin yksilöllisistä opintopoluista ammatillisessa koulutuksessa.

Ammatillisen koulutuksen lakiin tulee tehdä nyt vain tekniset muutokset, joita oppivelvollisuusuudistus edellyttää.

Lisätietoja:

puheenjohtaja Maija Aaltola, SAJO, maija.aaltola@sajory.fi, puh 050 384 9354

erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela, KUNTALIITTO, maarit.kallio-savela@kuntaliitto.fi, puh. 050 437 0045

johtaja Laura Rissanen, SIVISTA, laura.rissanen@sivista.fi, puh. 041 540 4505

johtava asiantuntija Satu Ågren, AMKE, satu.agren@amke.fi, puh. 040 772 3234