Maakuntien liitoilla monipuolista kansainvälistä toimintaa
Suomalaiset maakuntien liitot kuuluvat yhteensä yli 20 kansainväliseen järjestöön tai verkostoon. Jäsenyyksien tarkoituksena on pääsääntöisesti edunvalvonta ja vaikuttaminen EU:n koheesiopolitiikkaan, liikennepolitiikkaan ja hankerahoitukseen sekä kumppanien löytäminen kehittämishankkeisiin.
Suosituimmat järjestöt maakuntien keskuudessa ovat Euroopan alueiden yhteistyöjärjestö CPMR, Euroopan raja-alueiden liitto AEBR ja Itämeren yhteistyöfoorumi BSSSC. CPMR tekee yhteistyötä rannikkoalueille tyypillisissä kysymyksissä ja valvoo jäsentensä etua EUn instituutioihin sekä kansallisiin hallituksiin nähden. Keskeisiä toimialoja ovat merenkulun ja muun liikenteen kysymykset, energiapolitiikka, kalastusasiat, tutkimustoiminta sekä aluekehitys. CPMRn jäseninä on noin 160 aluetta Euroopan 28 maasta. Suomalaisia jäseniä ovat Uudenmaan, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Satakunnan, Varsinais-Suomen, Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan liitot.
Raja-alueiden liitto AEBR tekee komissiolle, EU:n parlamentille ja alueiden komitealle raja-alueisiin koskeva aloitepapereita sekä saa kommentoitavakseen laki- ja ohjelma-aloitteita. Maakuntien liitoista jäseniä ovat Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Kainuu, Pohjois-Karjala ja Etelä-Karjala.
BSSSC on poliittinen yhteistyöfoorumi, joka toimii myös Itämeren suojelukomission HELCOMin tarkkailijana ja tekee yhteistyötä Itämeren valtioiden neuvosto CBSS:n, Itämeren parlamentaarikkokonferenssi BSPC:n ja Euroopan alueiden komitean kanssa. BSSCn jäseniä ovat automaattisesti kaikki suomalaiset maakuntien liitot, mutta Uusimaa, Varsinais-Suomi, Häme ja Kymenlaakso toimivat verkostossa aktiivisesti.
Muita järjestöjä ja verkostoja, joissa maakuntien liitot ovat jäseniä, on yhteensä yli 20. Jäsenyyksien tarkoituksena on pääsääntöisesti eurooppalainen edunvalvonta ja vaikuttaminen EUn koheesiopolitiikkaan, liikennepolitiikkaan ja hankerahoitukseen sekä kumppanien löytäminen kehittämishankkeisiin. Lisäksi eri EU-ohjelmien hallintoviranomaistehtävät esimerkiksi Varsinais-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan liitoilla edellyttävät säännöllistä yhteydenpitoa kansallisiin ja alueellisiin viranomaisiin ja toimijoihin. Organisaatioiden vuotuiset jäsenmaksut vaihtelevat maksuttomuudesta enintään noin 25 000 euroon.
Maakuntien liitoilla on sekä sopimusperusteista alueyhteistyötä että hankeyhteistyötä kansainvälisten alueiden kanssa. Alueyhteistyössä pääpaino on EU-rahoitteisissa kehittämishankkeissa. Aasia-yhteistyössä maakuntien liitoilla on tärkeä rooli muodostettaessa suhteita kuntien, liike-elämän ja opiskelijoiden välille.
Kuntaliitto toteutti alkuvuonna maakuntien liittojen pyynnöstä kyselyn, jossa selvitettiin liittojen kansainvälisen toiminnan laajuutta. Kyselyyn vastasivat kaikki 18 maakuntien liittoa.