Lisärahoitusta opetus- ja kulttuuritoimeen

Koronavirus aiheuttaa kuntien opetus- ja kulttuuritoimeen varsin suuria taloudellisia vaikutuksia. Kyseessä on maksutulomenetyksiä mm. kulttuuritoimessa, kun taidelaitokset ja kirjastot sulkivat ovensa. Toimitilojen sulkeminen aiheutti maksutulomenetyksiä myös liikuntatiloissa ja vapaan sivistystyön koulutuksessa. Varhaiskasvatuksessa ja aamu- ja iltapäivätoiminnassa osallistumisaste aleni myös ja pienensi maksutuloja. Kulupuolta ei kuitenkaan  ole voitu sulkea, vaikka jonkin verran kuntien lomautusmenettelyt vaikuttivat loppukevään henkilöstökuluihin. Koronan vaikutukset eivät ole kuitenkaan yhteneväisiä, vaan vaihtelevat merkittävästikin eri kunnissa.

Jo ennestään heikko kuntataloustilanne tarvitsee elvytystä, sillä kuntien tehtävänä on järjestää asukkailleen tärkeitä palveluja. Valtio osallistuu kuntien ahdinkoon vuoden 2020 lisätalousarvioissaan. Syksyn budjettiriihi on myös tärkeä etappi, jossa kuntatalouden tilaa ja tulevaisuutta on tarkasteltava.

Koronaepidemian vuoksi hanketoimijoille on annettu mahdollisuus hakea muutosta jo saadun valtionavustuksen käyttöaikaan ja myös hankkeen budjettiin voi hakea muutosta. Hankkeiden loppuselvityksiin on myös myönnetty lisäaikaa. Muutokset on syytä katsoa hankekohtaisesti Opetushallituksen sivuilta ja ottaa tarvittaessa yhteyttä valtionapuviranomaiseen. Tärkeää on silti muistaa, että mikäli saatua valtionavustusta ei suunnitellusti käytetä, se on välittömästi palautettava.

Lisätalousarvioissa maksutulojen menetyksiin on kohdennettu rahoitusta taiteen perusopetukseen, aamu- ja iltapäivätoimintaan, vapaaseen sivistystyöhön, nuorisotyöhön ja liikuntaan sekä kulttuuritoimeen. 3 miljoonan euron rahoitus muuhun kuin opetustuntikohtaiseen taiteen perusopetukseen oli jo toisessa lisätalousarviossa, samoin 1,5 miljoonan euron rahoitus nuorisotyöhön, 40,3 miljoonan euron kulttuuritoiminnan avustus sekä 19,6 miljoonan euron liikuntatoimen rahoitus. Neljäs lisätalousarvioehdotus on eduskunnassa käsiteltävänä. Neljännessä lisätalousarviossa rahoitustarpeisiin vastataan lähinnä valtionavustusrahoituksella. 4,6 miljoonaa euroa osoitetaan aamu- ja iltapäivätoimintaan, 21,6 miljoonaa euroa vapaaseen sivistystyöhön ja 9,9 miljoonaa euroa opetustuntikohtaiseen taiteen perusopetukseen. Tähän sisältyy myös 16,5 miljoonan euron rahoitus lähihoitajakoulutuksen lisäämiseen ammatillisessa koulutuksessa.

Peruspalvelujen valtionosuusrahoitukseen sisältyy varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä kulttuuritoimeen liittyvien tehtävien rahoitusta. Kuntien taloutta tuetaan 4. lisätalousarviossa korottamalla peruspalveluiden valtionosuusrahoituskokonaisuutta 832,7 miljoonalla eurolla, josta alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten osuus on 112,3 miljoonaa euroa. Peruspalvelujen valtionosuusprosentti nousee 25,51 prosenttiin. Harkinnanvaraista valtionavustusta voi hakea 50 miljoonalla eurolla ja digitalisaatioon liittyvä kannustinjärjestelmärahoitus alenee 30 miljoonalla eurolla suhteessa varsinaiseen talousarvioon.

Lisätalousarviossa tuetaan lasten ja nuorten hyvinvointia yhteensä 159 miljoonalla eurolla. Perusopetusta tuetaan 70 miljoonalla eurolla ja varhaiskasvatuksen hyvinvoinnin ja terveyden tuki on 14 miljoonaa euroa. Avustuksen omarahoitusosuus on 5 prosenttia ja avustukseen kytketty henkilöstön lomauttamismahdollisuuden rajoittaminen on ristiriitainen, jos kuntien toimintaedellytyksiä on tarkoitus tukea palvelujen järjestämiseksi. Lukiokoulutusta tuetaan 17 miljoonalla eurolla ja ammatillisen ohjausta ja näyttöjä 30 miljoonalla eurolla. Harrastustoiminnan kehittämiseen ja syksyn pilotointiin kohdennetaan 10 miljoonaa euroa ja etsivään nuorisotyöhön 12 miljoonaa euroa. Ammattikorkeakoulussa aloituspaikkoja lisätään 62 miljoonalla eurolla ja avoin ammattikorkeakouluopetus saa 5 miljoonaa euroa. Työikäisten osaamis- ja digitalisaatiotukirahoitus on 20 miljoonaa euroa ja julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen puolella nuoriin kohdennetaan 45 miljoonaa euroa.

Lisätalousarviossa kulttuuritoiminnan tilojen ja tuotannon avustamiseen on varauduttu 20,6 miljoonalla eurolla ja liikuntapaikkojen rakentamiseen 6,8 miljoonalla eurolla sekä kirjastojen e-aineistolisenssihankintoihin 0,8 miljoonalla eurolla.