Kysely: Kunnat eivät usko automatisoidun talousraportoinnin hyötyihin

Kuntien ja kuntayhtymien talousraportointi uudistuu ensi vuoden alusta lähtien, kun koko kuntakenttä siirtyy automatisoituun talousraportointiin ja taloustiedot toimitetaan Valtiokonttorin kuntatalouden tietopalveluun. Uudistuksen keskeisempänä tavoitteena on tuottavuuden nostaminen. Kuntaliitto selvitti uudistukseen liittyvät kustannukset ja kuntakentän näkemyksen uudistuksen tuottavuushyödyistä.

Kuntaliiton kyselyyn vastanneet kunnat ja kuntayhtymät eivät usko automatisoidun talousraportoinnin tuottavuushyötyihin. Vajaa puolet vastanneista arvioi saavansa maltillisia tuottavuushyötyjä, joskin niiden realisoituminen ajoittuu vuosien päähän.

Kyselyn mukaan kuntien ja kuntayhtymien talousjärjestelmien ylläpitokulut nousevat noin 1,7 miljoonaa euroa vuodessa koko maan tasolla. Automatisoituun talousraportointiin siirtymisen kertaluontoiset kulut ovat vastaavasti arviolta noin 20 miljoonaa euroa.

- Kyselyn mukaan automatisoitu talousraportointi ei, ainakaan alkuvaiheessa, tuo niitä kustannushyötyjä, joita sen on ajateltu tuovan. Investoinnin takaisinmaksuaika kasvaa siten erittäin pitkäksi tai jopa äärettömäksi, toteaa kehityspäällikkö Mikko Mehtonen Kuntaliitosta.

Tuottavuushyödyt realisoituivat vastaajien mukaan manuaalisen työn vähentymisenä sekä vertailutiedon saannin parantumisena, mutta aikaisintaan vuosina 2022–2025.

Alkuvaiheen tarkistukset ja virheenkorjaukset aiheuttavat vielä uuden järjestelmän käyttöönoton jälkeen ylimääräistä työtä ja kustannuksia.

Vain muutama vastaaja pystyi arvioimaan tuottavuushyötyjen euromääräistä arvoa. Investoinnin takaisinmaksuajasta ei siten saatu tarkkaa kuvaa.

Alle 20 000 asukkaan kuntien joukossa tuottavuushyötyjä havaittiin enemmän kuin koko aineistossa. Vastaava ilmiö havaittiin pienissä kuntayhtymissä. Ilmiö selittyy raportoitavien kokonaisuuksien vähäisyydellä isoihin toimijoihin verrattuna

- Tuottavuushyötyjen keskeiseksi esteeksi koettiin raporttien monimutkaisuus ja siitä aiheutuva loputon järjestelmätyö, kuten ylläpito, täsmäyttäminen ja virheiden korjaaminen. Noin puolella kysymykseen vastanneista investointi ei maksa itseään takaisin koska tuottavuushyötyjä ei havaittu, toteaa erityisasiantuntija Minnamaria Korhonen Kuntaliitosta.

Kyselyyn vastasi 101 kuntaa ja 35 kuntayhtymää ja se toteutettiin syyskuussa 2020. Kyselyyn vastanneissa kunnissa asuu 66 prosenttia koko maan väestöstä.  Kyselyyn vastanneet kuntayhtymät kattavat 48 prosenttia kaikkien kuntayhtymien volyymista.

Euromääräiset luvut on korotettu vastaamaan koko maan tasoa.