Kuntaliitto on vuodesta 2014 lähtien kehittänyt yhteistyössä Huoltovarmuuskeskuksen kanssa käytänteitä ja työkaluja kuntien varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan parantamiseksi. Huoltovarmuuskeskuksen pääosin rahoittaman Kuntien jatkuvuudenhallinta -projektikokonaisuuden (KUJA) tuotokset ovat kunnissa saaneet hyvä vastaanoton ja niiden käyttö laajenee
KUJA-toimintamalli on päätetty ottaa toimialan tarpeisiin sovellettuna myös sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden jatkuvuudenhallinnan keskeiseksi työkaluksi. KUJA2-projektin päättyessä kuluvan vuoden lopussa kehitettyjen työkalujen käyttöönoton ja kuntien varautumisen tukemista jatketaan Kuntaliiton omana toimintana.
Kevään koronaepidemia ja poikkeusolot ovat nostaneet kuntien roolin ihmisten arjen sujumisessa aiempaa selvemmin esille. Kuntien varautumisen taso vaihtelee, mutta yleisesti kunnat ovat selviytyneet nopeasti muuttuvien palvelutarpeiden ja -prosessien keskellä hyvin. Koronakeväästä voidaan oppia ja varautumisen merkitys ymmärretään nyt paremmin.
- Haluamme Kuntaliitossa tukea KUJA-projekteissa tehdyn arvokkaan työn tulosten laajaa hyödyntämistä ja kuntien varautumisen kehittämistä. Kevään aikana on nähty, että kuntien varautuminen ja kuntaorganisaatioiden tunnistaminen varautumisen keskeisinä toimijoina yhteiskunnassa on tärkeää, varatoimitusjohtaja Timo Reina sanoo.
Varautumisen ja turvallisuuden tehtäväalueen osaamisen vahvistamiseksi Kuntaliitto on rekrytoinut uuteen vakinaiseen palvelussuhteeseen kuntien varautumisen ja turvallisuuden asiantuntijan. Hänen tehtäviinsä kuuluu KUJA2-projektin loppuun saattamisen jälkeen kuntien varautumiseen liittyvän edunvalvonnan ja kehittämisen lisäksi myös kuntien paikallisen turvallisuustyön tukemiseen liittyviä asiantuntijatehtäviä.
Uudessa asiantuntijatehtävässä aloittaa elokuun puolivälissä FM Ari Korhonen. Hän on toiminut vuodesta 2011 lähtien Raision kaupunginjohtajana ja on virkaurallaan vastannut kaupungin varautumisesta ja johtanut useiden häiriötilanteiden hoitoa.
- Häiriötilanteet, olivatpa ne paikallisia tai valtakunnallisia, vaikuttavat kuntien tekemiseen tässä ja nyt. Tavoitteena on, että Kuntaliitosta kunnat voisivat saada perustyökalupaketin varautumiseen ja sen kehittämiseen. Kokemustenvaihto, parhaiden käytäntöjen levittäminen ja eri organisaatioiden yhteistyö varautumisessa on haaste, jonka edistämisessä laajasta kuntataustasta on etua, Korhonen toteaa.
Vuosina 2014-2016 ja 2017-2020 toteutettujen KUJA-projektien kehittämistyöpajoihin ja koulutustilaisuuksiin on eri tavoin osallistunut edustajia noin 250 kunnasta. Keskeisinä KUJA-projektikokonaisuuden tuotteina kuntien käytettävissä ovat KUJA-pikatesti ja KUJA-arviointimalli, joiden avulla kuntien on mahdollista päästä oman toimintansa jatkuvuudenhallinnan systemaattisen kehittämisen polulle.
Vuonna 2018 projektissa käynnistettiin Turvallinen ja kriisinkestävä kunta -verkosto, jonka sähköisille tiedonvaihtokanaville ja vuosittaisille seminaareille on osallistumisaktiivisuudesta päätellen ollut kuntakentällä selvä tarve. Verkostossa on tällä hetkellä yhteyshenkilöitä yli 150 kunnasta. Projektissa päivitetään myös lähes kymmenen vuoden takainen kuntien varautumisen johtamisen opas, joka julkaistaan syksyllä.
Lisätiedot:
Timo Reina, varatoimitusjohtaja, p. 040 5558458
Paavo Taipale, yhdyskuntatekniikan päällikkö, p. 050 3808368
Ari Korhonen, FM, p. 044 7971550
Millaisia valmiuksia kuntatason toimijoilla on toteuttaa ennaltaehkäisevää toimintaa, minkä tasoista osaamista radikalisoitumiseen ja väkivaltaiseen ekstremismiin kunnilla on käytössään ja miten johdettu toiminta jalkautuu käytännön työhön.
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.