Kuntaliitto selvitti: Koronakriisi on ajanut suuret kaupungit ahdinkoon

Koronavirus ja sen torjumiseksi asetetut rajoitteet ovat koetelleet kaupunkien ja kaupungistumisen perusluonnetta.

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI tuotti Kuntaliiton tilauksesta osana Kaupunkiin! -projektia selvityksen (alla liitteenä), joka kuvaa koronan kaupunkispesifejä vaikutuksia. Selvityksessä luodaan katsaus koronakriisin kaupungeille aiheuttamaan uuteen tilanteeseen ja selvitetään, mitä muutoksia suomalaiseen kaupunkipolitiikkaan tässä tilanteessa tarvitaan.

Koronan vaikutukset kaupungeille huomattavia

Kaupungit ovat ihmisten ja toimintojen tihentymiä. Vastaavasti koronapandemian hillitsemisen tärkein keino on ollut ihmisten fyysisten kontaktien estäminen tai ainakin minimoiminen. Rajoitukset käytännössä pysäyttivät kaupungeille tyypilliset palveluelinkeinot. Elämyspalvelut, tapahtumateollisuus, hotelli- ja ravintolatoiminta sekä lentoliikenne kokivat nopean romahduksen. Koronan aikana monet erikoiskaupan alat ovat kokeneet kovia samalla, kun päivittäistavarakauppa on kukoistanut. Vaikutukset Suomen kansantalouden kannalta tärkeille vientialoille eivät ole aluksi olleet dramaattisia, mutta loppuvuoden näkymät ovat epäselviä.

Koronan myötä kaupunkityöttömyys ampaisi nousuun. Suurimmissa kaupungeissa voidaan puhua jopa suurtyöttömyydestä, joka kohdistuu erityisesti palvelusektoriin. Maan sisäisen muuttoliikkeen osalta alkuvuoden tilastot osoittavat, että useimmat suuret kaupungit kärsivät muuttotappiot. Myös ulkomaisesta muuttovoitosta saatu kasvu poistuu ainakin hetkellisesti rajojen ollessa lähes kiinni. Kaupunkien joukkoliikenne on vaikeuksissa matkustajamäärien romahdettua. Asuntomarkkinoiden ja rakentamisen näkymät kaupungeissa ovat heikentymässä merkittävästi, ja esimerkiksi toimitilarakentamista uhkaa lähes pysähtyminen, kun etätyöskentelyn myötä toimistotilojen kysyntä vähenee kenties pysyvästi.

Työttömyysaste kasvoi voimakkaasti kaikissa C23-kaupungissa kesäkuun 2019 ja kesäkuun 2020 välillä. Työttömyys on kasvanut keskimäärin 5,9 prosenttiyksiköllä. Erityisen voimakasta kasvu on ollut pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa sekä Tampereella. Työttömyysaste heikkeni kaikissa keskuskaupungeissa voimakkaammin kuin keskuskaupunkeja ympäröivän seudun muissa kunnissa. C23-kaupungit käsittävät 21 suurinta kaupunkia sekä maakuntiensa keskuskaupungit Kokkolan ja Kajaanin. (Lähde: Sytykkeitä 2020 kaupunkipolitiikkaan, Suomen Kuntaliitto 2020)

Tarvitaan uudenlaista kaupunkipolitiikkaa

Koska korona on iskenyt kaupunkien ja kaupungistumisen perusytimeen, tulee tämän vaikuttaa kaupunkipolitiikan painotuksiin. 

- Kaupungit tarvitsevat hallituskaudet ylittävää kaupunkipolitiikkaa, toteaa Kuntaliiton yhteysjohtaja José Valanta.

Suomen kunnat kohtasivat koronakriisin heikossa taloudellisessa asemassa. Uusi nousu edellyttää elvyttäviä investointeja. Koronakriisin jälkeisessä kaupunkipolitiikassa tarvitaan voimien kokoamista. Valtion eri sektoreiden toimia on yhdensuuntaistettava ja johtamismallia selkeytettävä. Kaupunkipolitiikan tärkein subjekti on itse kaupunki, jonka tehtävänä on hyvän tulevaisuuden luominen asukkailleen. Kaupungin rooliin kuuluu paikallisten voimavarojen mobilisointi tulevaisuustekoihin. Eri tahojen toimijoille on kyettävä antamaan tilaa ja taloudellisia kannusteita ilman, että kaupunki itse liiaksi sanelee tai kontrolloi. Valtion ja kaupungin tulevaisuusinvestoinnit tulee nähdä kehitysalustoina, joihin eri tahojen edustajat voivat aidosti ja omasta intressistään osallistua.

Suhteessa valtiovaltaan kaupunkien on kyettävä yhdistämään neuvotteluvoimansa. Valtiollisen kaupunkipolitiikan tärkein tehtävä on kaupunkien toimintakyvyn turvaaminen niiden taloudellista liikkumavaraa lisäämällä. Tämä edellyttää tilapäisen kriisirahoituksen lisäksi valtiollisen normiohjauksen purkua ja kunnille pysyvämpiä valtuuksia itse päättää toiminnoistaan.  Elvyttävän kaupunkipolitiikan osana tarvitaan myös vapaakunta-ajattelua.

Selvitystyö tehtiin kesän 2020 aikana osana Kuntaliiton Kaupunkiin! -projektia, jonka fokus on ns. C23-kaupungeissa, eli maamme 21 suurimmassa kaupungissa ja maakuntakeskuksissa Kajaani ja Kokkola.

Kuntaliiton Kaupunkiin! -verkkosivut: kuntaliitto.fi/kaupunkiin