Kuntalaistutkimus 2020: yrittämiseen ja työntekoon panostaminen nähdään tärkeimpänä kestävää kehitystä edistävänä tekijänä

Lähes yhdeksän kymmenestä (88 %) kuntalaisesta pitää yrittämiseen ja työntekoon panostamista melko tai erittäin tärkeänä kestävää kehitystä edistävänä asiana.

Kuntaliiton kuntalaistutkimuksessa kartoitettiin kuntalaisten näkemyksiä kestävästä kehityksestä. Erityisesti haluttiin kartoittaa mielipiteitä siitä, mitkä ovat kuntalaisten näkökulmasta tärkeimpiä kestävää kehitystä omassa kunnassa edistäviä asioita.

- Kyselyn tulokset osoittavat, että kuntalaiset näkevät kestävän kehityksen hyvin moninaisena, sektorirajat ylittävänä kokonaisuutena ja antavat laajan tuen erilaisille kestävää kehitystä edistäville toimenpiteille, toteaa Kuntaliiton kuntakehitys- ja tutkimusjohtaja Sini Sallinen.

Tärkeinä kestävää kehitystä edistävinä toiminta nähtiin myös kestävien ja taloudellisten toimintatapojen edistäminen kunnallisissa palveluissa sekä eriarvoistumisen ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Myös luonnon kantokykyä kunnioittavien elämäntapojen tukemisen sekä lähiruoan, biotalouden ja kiertotalouden lisäämisen merkitys tunnistettiin laajasti.

Ilmastonmuutoksen hillinnän ja liikenteen päästöjen vähentämisen keinovalikoima jakaa mielipiteitä

Ilmastonmuutoksen hillintään ja liikenteen päästöjen vähentämiseen liittyvissä kysymyksissä nähdään mielipiteiden vaihtelua erikokoisten kuntien asukkaiden välillä. Kysymys jakaa mielipiteitä myös eri ikäryhmissä sekä niin ikään naisten ja miesten välillä.

Kyselyn mukaan naiset pitävät ilmastonmuutoksen hillintään ja liikenteen päästöjen vähentämiseen liittyviä asioita tärkeämpänä kuin miehet. Lisäksi vanhemmat ikäluokat pitävät asiaa tärkeämpänä kuin nuoremmat ikäluokat.

Myös erikokoisten kuntien asukkaiden vastauksissa on eroja: suurempien kuntien asukkaat pitävät ilmastonmuutoksen hillintään ja liikenteen päästöjen vähentämiseen liittyviä asioita tärkeämpänä kuin pienissä kunnissa asuvat kuntalaiset.

- Tätä ilmiötä voidaan selittää muun muassa pienten ja syrjäisempien kuntien suuremmalla autoriippuvuudella esimerkiksi vähäisemmän julkisen liikenteen tarjonnan takia, sanoo Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton kyselystä, jolla selvitetään kuntalaisten suhtautumista omaan kuntaan ja sen palveluihin.

Kyselyyn vastasi yhteensä 10 812 kuntalaista. Tutkimuksen kohdejoukkona oli kuntalaisia 43 kunnassa eri puolilla Suomea. Tiedonkeruu alkoi toukokuussa ja päättyi kesäkuun lopussa.

Lisätietoja Kuntalaistutkimuksesta 2020: www.kuntaliitto.fi/kuntalaistutkimus2020