Kuntalaisten digivalmiuksien kehittäminen mukaan kuntastrategiaan

Suuri osa Suomen kunnista kehittää kuntansa digikyvykkyyttä aktiivisesti. Kunnan näkökulmasta muun muassa valtiovarainministeriön tukemat digikannustinhankkeet ovat parhaillaan vahvistamassa kuntien digiloikkaa. Digikehittäminen ei kuitenkaan ole pelkästään kunnan motivaation ja kiinnostuksen varassa, sillä digikehittäminen ja digipalvelut ovat viime vuosina tulleet myös osaksi kunnan lakisääteistä toimintaa. 

”Digikehitykseen liittyviä lakeja on useita, joista keskeisimmät ovat kuntalaisen näkökulmasta tiedonhallintalaki, digipalvelulaki ja kuntalaki”, kertoo neuvotteleva virkamies Jani Heikkinen valtiovarainministeriöstä. ”Lakien tarkoitus on se, että kuntien palvelut ovat saatavilla myös digitaalisesti ja niiden käyttöön on lupa odottaa yhdenvertaista opastusta ja tukea.” 

Kuntien palvelujen digitalisaatio ei siis merkitse suoraan sitä, etteikö asioita voisi hoitaa myös ”perinteisellä tyylillä” ja analogisesti. ”Kunnissa on edelleen asukkaita, jotka hyödyntävät kuntien palveluja muilla kuin digitaalisilla tavoilla ja yhdenvertaisuuslailla taataan heille digipalvelujen tuki ja perinteisemmät palvelun käyttötavat”, Heikkinen tarkentaa. ”Tärkeää on kuitenkin, että myös digitaaliset mahdollisuudet ovat laajasti saatavilla.” 

Tiedonhallintalaki tuo viranomaisille velvoitteita tietojen hallintaan liittyen. Kuntalaki kertoo yleisellä tasolla kunnan hallinnon järjestämisestä. Digipalvelulailla puolestaan huolehditaan siitä, että kuntalaisilla on digipalveluita käytössään ja asiat hoituvat sähköisesti.  

”Kunnissa on totuttu opastamaan kunnan palvelujen käyttämisessä”, Heikkinen lisää. ”Digitaalisten palvelujen käyttämisen opettaminen on jatkumoa tälle työlle, vain muoto muuttuu.” 

Tiedetäänkö kuntien lakisääteisistä tehtävistä tarpeeksi kunnissa? ”Kuntien asiantuntijoille tieto on mielestäni löytänyt hyvin”, Heikkinen kertoo. ”Toki digitalisaation kehittäminen olisi hyvä saada mukaan jokaisen kunnan kuntastrategiaan, jotta se päätyisi myös käytännön toteuttamisen tasolle. Erityisesti koronakevään jälkeen on tärkeää punnita, mitä olemme oppineet ja millainen on kunnan digitaalisten palvelujen rooli tässä ajassa.” 

Digivalmiuksien kehittämistä ei tarvitse liittää kuntastrategiaan keinotekoisesti. ”Sellaiset kuntalaista nousevat painopisteet, kuten asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen, osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet sekä toimintaympäristöjen muutosten huomiointi ovat usein kiistämättömästi yhteydessä kunnan asukkaiden kykyyn ja tahtoon käyttää digitaalisia palveluja”, tarkentaa asiantuntija Jani Suonperä Digi- ja väestötietoviraston Sähköinen asiointi ja asiakaslähtöisyys -yksiköstä.   

Digi- ja väestötietovirasto ohjaa parhaillaan neljäntoista maakunnan alueella käynnissä olevia digituki-hankkeita. Tämän vuoden marraskuussa käynnistyvään seuraavaan valtiovarainministeriön rahoittamaan hankekauteen DVV:llä odotetaan vieläkin kattavampaa osallistumista kuntakentältä.  

Kuntien rooli digitaitojen vahvistajana on tullut jo selvästi esiin käynnissä olevien hankkeiden kautta.  Varsinais-Suomen alueella Turun kaupungin vahva osallistuminen on hyödyttänyt koko maakunnan ja sen seutukuntien digitukityön kehittymistä. Uudellamaalla on lanseerattu kuntotutor-toiminta, jossa hyviä käytäntöjä jo digitukea tarjonneista kunnista jaetaan toisille kunnille.  Pohjois-Pohjanmaalla puolestaan on syvennytty juuri niihin kysymyksiin ja haasteisiin, joita yksittäisen kunnan eteen tulee digitukityötä käynnistäessä. 

”Monimutkaistuvan toimintaympäristön myötä eteemme tulevat haasteet eivät tunne hallinnon tai toimialueiden rajoja – siksi ratkaisutkaan eivät voi syntyä siiloissa”, painottaa Suonperä.  Digivalmiuksien kehittämiseksi tehtävä työ onkin perustavalla tavalla verkostomaista sekä maakunnissa että kansallisesti.  

Digi- ja väestötietovirastossa toivotaan, että yhä useampi kunta tunnistaa digituen tarpeen ja arvon – myös strategiassaan.  ”Kompleksisten ongelmien tai toimintaympäristöihin liittyvän epävarmuuden ei tarvitse antaa lannistaa”, Suonperä muistuttaa. ”Mahdollisuutemme päästä tavoitteeseemme, sujuvaan Suomeen, paranevat merkittävästi sillä, että pidämme tavoitteen selvänä mielessämme”. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa kuntalaisten digivalmiuksien kehittämistyön liittämistä mukaan kuntastrategiaan.