Koronavirus ja vaikeimmin työllistettävien palvelut

Hallitus linjasi maaliskuussa suljettavaksi paitsi eräät valtion ja kuntien kulttuuri-, urheilu- ja harrastustilat myös vanhusten päivätoiminnan, kuntouttavan työtoiminnan ja työkeskukset.

Sosiaali- ja terveysministeriö huomautti maaliskuussa, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvelvollisuus säilyy myös poikkeusoloissa. Ministeriö korosti, että ”poikkeusoloissa on turvattava perustason sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus ja kiinnitettävä erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin ja erityistä tukea tarvitseviin asiakkaisiin.” Kuntaliiton näkemyksen mukaan tämä tarkoittaa mm. sitä, että vaikka osa kunnan toimipisteistä tulee sulkea, kunta ei voi jättää erityistä tukea tarvitsevia asiakkaita kokonaan vaille palveluita.

Sittemmin 8.4. julkaisemassaan tiedotteessaan STM ohjeisti kuntia jatkamaan kuntouttavaa työtoimintaa vaihtoehtoisilla toteutustavoilla. Ohjeen suositukset ovat voimassa 31.7.2020 saakka, ja ne liittyvät ainoastaan epidemia-ajan erikoisjärjestelyihin.

Seuraavissa osioissa käsittelemme tarkemmin sitä, mitä valtionhallinnon linjaukset ja ohjeet tarkoittavat kuntouttavan työtoiminnan, työkeskusten ja työpajatoiminnan kannalta. Käsittelemme työpajatoimintaa, koska kuntouttavaa työtoimintaa annetaan usein kunnan tai yksityisen tahon työpajoissa. Jako työkeskuksiin ja työpajoihin onkin pitkälti veteen piirretty viiva osassa toimintoja.

Mitä kuntouttavan työtoiminnan ja työkeskusten sulkeminen käytännössä tarkoittaa – entä mitä tapahtuu työpajoille?

Kuntouttavan työtoiminnan sulkemista ei voi toteuttaa yksiselitteisesti. Kuntouttavaa työtoimintaa ei välttämättä tuoteta vain tietyssä yksikössä kuten työkeskuksessa tai kunnan työpajalla. Kunnat ovat ostaneet kuntouttavaa työtoimintaa käytännössä ulkopuolisilta palvelun tuottajilta kuten kolmannen sektorin ylläpitämiltä työpajoilta.

STM:n ohjeen mukaan kuntouttavaa työtoimintaa voi jatkaa, jos kunta pystyy järjestämään sen muulla tavalla ja siitä sovitaan asiakkaan kanssa. Näissä tapauksissa asiakkaalle voidaan maksaa kuntouttavaan työtoimintaan liittyvät kulukorvaukset.

STM on ohjeistanut seuraavasti (20.3.2020):

Tartuntatautitilanteen takia kuntouttavan työtoiminnan monia toimintamuotoja on hankala toteuttaa, koska useampien kuin 10 hengen tiloissa oleskelua on syytä välttää. Myös työpaikoilla voi olla poikkeusjärjestelyjä. Kuntouttavan työtoiminnan järjestäjänä kunta voi keskeyttää kuntouttavan työtoiminnan epidemiatilanteen ajaksi, jos se ei pysty toteuttamaan toimintaa muulla tavoin. Tämä edellyttää, että asiasta on informoitu TE-toimistoa ja asiakasta. Toiminnan ollessa keskeytyneenä, asiakas ei menetä etuuttaan eikä toimeentulotukea alenneta. Kuntouttavaa työtoimintaa voi myös jatkaa, jos kunta pystyy järjestämään sen muulla tavalla ja siitä sovitaan asiakkaan kanssa. Näissä tapauksissa asiakkaalle voidaan maksaa kuntouttavaan työtoimintaan liittyvät kulukorvaukset. Kaikissa tilanteissa kunnan tulee huolehtia siitä, että kenenkään oikeus välttämättömään huolenpitoon ja toimeentuloon ei vaarannu.

Keinoja toiminnan jatkamiseen ja keskeyttämiseen

1. Etätyön ja etäohjauksen hyödyntäminen palveluissa

Palveluja tulee ensisijaisesti mukauttaa ja hyödyntää esim. etätyötä ja -ohjausta, jos se palvelun toteutumisen kannalta on perusteltua. Uusia työtapoja kannattaa kokeilla joustavasti.

Näin pystytään ylläpitämään myös asiakkaiden etuudet.

Kyseeseen voivat tulla esimerkiksi seuraavat toimintamuodot:

verkkovalmennus
etäkonsultaatiot, etäohjaus
uraohjaus
etätehtävät ja yksilöohjeistus (esimerkiksi yksilöllinen toimintapäiväkirja tai lukujärjestys)

2. Palveluita ensisijaisesti keskeytetään, ei lopeteta

Jos palveluita ei kuitenkaan pystytä pitämään yllä, TE-toimistot ja työllisyyspalvelujen tuottajat on syytä ohjata ensisijaisesti keskeyttämään palvelu sellaisella menettelyllä, että kriisiajan päättyessä palvelua voidaan jatkaa asiakkaan kanssa ilman uutta hakemus- ja päätösbyrokratiaa.

Työkeskukset – mitä ne ovat ja miten niiden toimintaan hallituksen rajoitustoimien kannalta tulisi suhtautua?

Työkeskukset ovat hieman hankalasti määriteltävissä, eikä määritelmää löydy suoraan yhdestäkään laista. Työkeskus-nimitystä käytetäänkin hyvin monenlaisesta toiminnasta. Puhutaan esimerkiksi tuotannollisesta työkeskuksesta, työkeskuksesta ja osatyökykyisten työkeskuksesta. Yhteistä näille on, että kysymys on yleensä vammaisia henkilöitä, pitkäaikaissairaita ja muuten osatyökykyisiä henkilöstä taikka muuten heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä työllistävästä yksiköstä. Keskuksen työllistämispalveluista huomattava osa on työsuhteista työllistämistä. Jokin liittymä vammaisiin ja heikommassa asemassa oleviin henkilöihin siis tulee olla.

Selkeimmin työkeskus on eroteltavissa työpajoista, silloin kun on kysymys kehitysvammaisten henkilöiden työkeskuksista tai työtoimintayksiköistä. Joskus nämä toimivat myös päivätoimintayksikön tai toimintakeskuksen nimellä. Nämä jälkimmäiset lienevät nyt kokonaan kiinni. Jossakin toimii virallisia nuorisolakiin perustuvia nuorten työpajoja.

Jos ja kun työkeskusten asiakkaista suurin osa on vammaisia henkilötä, osatyökykyisiä taikka pitkäaikaissairaita kuuluvat he juuri siihen kohderyhmään, jota hallituksen päättämillä suojatoimilla nimenomaan pyritään suojelemaan tartunnoilta. Siten työkeskusten sulkeminen voi olla perusteltua. On syytä huomata kuitenkin, ettei vammaisuus ja pitkäaikaistyöttömyys sinällään vielä tarkoita varsinaiseen koronan riskiryhmään kuulumista. Jos työtehtävät voidaan järjestää siten, että niitä on turvallista toteuttaa ja hygieniasta huolehditaan, ei sulkeminen liene välttämätöntä.

Joka tapauksessa työkeskusten asiakkaisiin tulee kuitenkin pyrkiä pitämään yhteyttä myös työkeskuksen ollessa suljettuna.

Työpajatoiminnan jatkuvuus on turvattava

Työpaja on yhteisö, jossa työnteon ja siihen liittyvän valmennuksen avulla pyritään parantamaan yksilön valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön sekä vahvistamaan hänen arjenhallintataitojaan. Työpajojen valmentautujina on nuoria ja aikuisia, jotka tarvitsevat tukea koulutus- ja työmarkkinoille kiinnittyäkseen. Valmentautujia ohjautuu työpajoille etenkin TE-palveluiden, sosiaalitoimen sekä oppilaitosten kautta. Suurin osa valmentautujista sijoittuu työpajalle kuntouttavaan työtoimintaan tai työkokeiluun, osa työskentelee työpajalla palkkatuetussa työssä tai on siellä opintoihin liittyvillä tukijaksoilla.

Työpajatoimintaa on määritelty lähinnä nuorisolaissa, jonka 14 §:ssä sitä on kuvattu seuraavasti:

Nuorten työpajatoiminnan tehtävänä on valmennuksen avulla parantaa nuoren valmiuksia päästä koulutukseen, suorittaa koulutus loppuun ja päästä avoimille työmarkkinoille tai muuhun tarvitsemaansa palveluun. Työpajatoiminnan tarkoituksena on parantaa nuoren elämänhallintataitoja sekä edistää hänen kasvuaan, itsenäistymistään ja osallisuutta yhteiskuntaan. Nuori valmentautuu tekemällä työtä tai työtoimintaa omien edellytystensä mukaan. Työpajalla tehdään nuorelle henkilökohtainen valmennussuunnitelma yhdessä nuoren kanssa. Nuorten työpajatoiminnan järjestäjinä voivat toimia kunta tai useat kunnat yhdessä tai nuorten palveluja tuottava yhteisö. Nuorten työpajalla tulee olla nuorten yksilö- ja työvalmennusosaamista. Nuorten työpajan on seurattava toimintansa tuloksia.

Vaikka työpajojen kohderyhmä painottuu heikossa työmarkkina-asemassa oleviin nuoriin ja aikuisiin, asiakaskunta ei kokonaisuudessaan ole osatyökykyisiä tai sairaita ja siten erityistä suojaa nimenomaan pandemian kannalta tarvitsevia. Näin ollen totaalinen työpajatoiminnan alasajo ei välttämättä ole perusteltua. Toiminnan täydellinen lopettaminen on myös kohtuutonta toiminnan harjoittajien kannalta.

Kuntaliitto katsoo, että työpajatoimintaa tulee voida jatkaa, kunhan jatkamisessa huomioidaan seuraavat seikat:

Ensisijaisesti pyritään järjestämään etätyömahdollisuuksia joko osittain tai kokonaan.
Jos työpaja on auki, paikalla saa olla enintään 10 henkilöä (ml. henkilökunta).
Selvitetään, voisiko työpaja toimia vuoroissa (esimerkiksi aamuvuoro ja iltavuoro).

Lisää suosituksia löytyy STM:n kuntouttavaa työtoimintaa koskevassa ohjeessa 8.4.2020, joita voi soveltaa myös työpajatoimintaan.

Työkokeilujen joustettava poikkeusoloissa

Myös työkokeilussa etätoteutusta kannattaa käyttää kaikissa sellaisissa toiminnoissa, joissa se on tarkoituksenmukaista. Poissaolon ilmoittamisen pitäisi olla mahdollista – ilman yksilölle aiheutuvia haitallisia seuraamuksia.

Työkokeilujen purkamisia tulee ensisijaisesti välttää.
Jos purkaminen on kuitenkin epidemian takia perusteltu, asiakkaan on saatava todistus siitä, että purku ei johdu yksilön moitittavasta käyttäytymisestä.

Miten sopimusten kanssa kannattaa menetellä?

Sopimusten toimeenpano tulee voida tilapäisesti keskeyttää tartuntavaaran välttämiseksi.

Näissä tilanteissa pyritään ensi sijassa etsimään kuntouttavalle työtoiminnalle sellainen toimintamuoto, joka toteuttaa kuntouttavan työtoiminnan tavoitteita.
Sovitaan tilanteeseen sopivista järjestelyistä, esimerkiksi yksilövalmennuksesta tai etäohjauksesta.
Sovelletaan sopimuksissa mahdollisesti olevaa kriisilauseketta.

Mikäli asiakkuuksien keskeytyminen vaarantaa palvelun tuottajan toiminnan jatkuvuuden, tulee yrittäjätukea kohdentaa myös näille organisaatioille. Poikkeusolojen jälkeistä aikaa silmällä pitäen olisi turvattava kolmannen sektorin toimintaedellytykset kriisiaikanakin.

Lue myös Julkisten hankintojen neuvontayksikön ohjeita (hankinnat.fi), mitä vaihtoehtoja on toimia sopimusten kanssa.

Teksti: Tarja Krakau ja Erja Lindberg