
Palvelemme kuntien henkilöstöä ja luottamushenkilöitä heidän tehtäviinsä liittyvissä asioissa. Neuvontapalveluita varten suosittelemme käyttämään ensisijaisesti neuvontapyyntölomaketta.
Tämä verkkosivu on tehty keväällä 2020. Se on täydennetty ensimmäisen kappaleen osalta 4.12.2020 klo 11.
Aluehallintovirastot ovat antaneet tarkennettuja kokoontumisrajoitusohjeita taas loppuvuonna 2020. Henkilömäärärajoitukset eivät kuitenkaan koske julkisen hallinnon toimintaa.
Aluehallintovirastojen määräykset kokoontumisrajoituksista eivät koske hallinnollista toimintaa, kuten
Rajoitukset koskevat vain yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia.
Yleinen kokous tarkoittaa mielenosoitusta tai muuta kokoontumisvapauden käyttämiseksi järjestettyä tilaisuutta, johon muutkin kuin nimenomaisesti kutsutut voivat osallistua tai jota he voivat seurata.
Yleisötilaisuudella taas tarkoitetaan yleisölle avoimia huvitilaisuuksia, kilpailuja, näytöksiä ja muita niihin rinnastettavia tilaisuuksia, joihin osallistutaan osallistujan omasta aloitteesta.
Lue myös Kuntaliiton keväinen ohjeistus sähköisten kokousmenettelyiden käyttöönotosta kunnissa.
Yleisenä periaatteena voidaan todeta, että tartuntatauti tai epidemia ei vielä sellaisenaan oikeuta poikkeamaan lainsäädännön velvoitteista, ellei tätä lainsäädännössä ole nimenomaisesti mahdollistettu. Tartuntatautilain mukaisesti toimivaltainen kunnan toimielin voi päättää yleisten kokousten kieltämisestä 58 §:n mukaisesti laajan tartuntavaaran tapauksissa. Toimivaltainen kunnan toimielin määritellään hallintosäännössä. Useimmiten toimielin lienee terveydenhuollosta vastaava lautakunta.
Lue myös viranomaisten toimivaltuuksista tartuntataudin torjunnassa.
Hallitus on 16.3.2020 tiedottanut valmiuslain käyttöönotosta ja linjauksistaan, jotka koskeva mm. kokoontumisrajoitteita. Julkiset kokoontumiset rajoitetaan kymmeneen henkilöön. Lisäksi suositellaan välttämään tarpeetonta oleilua yleisillä paikoilla. Edellä oleva kymmenen hengen rajoitus ei koske kunnan toimielimiä.
Hallitus on myös linjannut, että toimintaohje siitä, että yli 70-vuotiaat velvoitetaan mahdollisuuksien mukaan pysymään erillään kontakteista muiden ihmisten kanssa, ei koske kuntien luottamushenkilöitä.
Kaikkien henkilöiden – ikään katsomatta – tulee kuitenkin itse arvioida, ovatko esimerkiksi henkilökohtaisen terveysongelman tai matkailusta johtuneen karanteenin vuoksi estyneitä osallistumaan kokouksiin, jotka pidetään fyysisillä kokouspaikoilla. Tartunnan tai sille altistumisen vuoksi karanteenissa olevan ei fyysisesti kokoukseen tule luonnollisesti osallistua.
Valmiuslain 108 §:ssä kyllä säädetään valtuuston ja kunnanhallituksen toimivaltuuksista poikkeusoloissa. Valmiuslain käyttöönottoasetuksessa ei kuitenkaan tultane säätämään ko. 108 §:n soveltamista nykyisessä tilanteessa.
On kuitenkin syytä miettiä, voisiko toimielinten kokouksia harventaa tai jättää kokonaan pitämättä. Puheenjohtajalla on oikeus perustellusta syystä siirtää tai peruuttaa kokous.
Kuntalain 101 §:ssä säädetään kokousten julkisuudesta ja valtuuston kokoukset ovat kuntalain mukaan pääsääntöisesti julkisia.
101 § Kokousten julkisuus
Valtuuston kokoukset ovat julkisia, jollei kokouksessa käsitellä asiaa tai asiakirjaa, joka on lailla säädetty salassa pidettäväksi tai jollei valtuusto muuten painavan syyn vuoksi jossakin asiassa toisin päätä.
Ilman lakiin perustuvaa toimivaltaa ei kokouksen julkisuutta voi rajoittaa muutoin, kuin rajaamalla yleisön määrä enintään 10 henkilöön. Lehterille pääsyn voi kieltää, jos kunta kuitenkin varaa yleisölle mahdollisuuden kokousten seuraamiseen erillisestä yleisölle varatusta tilasta. Riittävä julkisuus tulee tällöin toteutetuksi. On kuitenkin huomattava, että yleisön määrää koskeva kymmenen henkilön kokoontumisrajoitus koskee myös tilanteita, joissa yleisöllä on mahdollisuus seurata kokousta jossain yleisölle varatussa tilassa. Yleisölle voi suositella kokouksen seuraamista tietoverkossa vaikka kotoa käsin.
Yksi keino vähentää kokouksia on myös se, että toimielimen päätösvaltaa delegoidaan edelleen viranhaltijalle. Tämä on mahdollista, jos hallintosäännössä on siitä määrätty. Delegointi on mahdollista tehdä määräajaksi. Toistaiseksi voimassa oleva delegointipäätös on mahdollista peruuttaa.
Delegointia on syytä harkita erityisesti asioissa, jotka edellyttävät nopeaa reagointia.
On huomattava, että toimivallan delegointi ei ole mahdollista, kun on kysymys asioista, jotka lainsäädännössä on määrätty tietyn, nimetyn toimielimen tehtäväksi. Tällainen säännös on esimerkiksi tartuntatautilaissa viitattu kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin, joka usein on terveydenhuollosta vastaava lautakunta.
Kunnat voivat aiempaa enemmän pitää kokouksia myös sähköisesti. Kuntalaki (410/2015) antaa laajat mahdollisuudet paikasta riippumattomalle päätöksenteolle. Toimielinten kokouksia voidaan pitää myös sähköisin välinein. Tällöin esimerkiksi tartuntalain mukaisessa karanteenissakin olevat voisivat osallistua kokouksiin.
Lue sähköisestä kokousmenettelystä enemmän alla olevasta linkistä.
Opas kuntien sähköisiin kokouksiin ja sähköiseen päätöksentekomenettelyyn
Valto, valtioneuvoston julkaisuarkisto
Huomenta kunnat -ohjelma. Aiheena mm. koronavirus ja kuntien toimet (13.3.2020)
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhusen vieraina johtava lakimies Arto Sulonen ja sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen. Tallenne. Kunta-tv.
Palvelemme kuntien henkilöstöä ja luottamushenkilöitä heidän tehtäviinsä liittyvissä asioissa. Neuvontapalveluita varten suosittelemme käyttämään ensisijaisesti neuvontapyyntölomaketta.
Jokainen meistä käyttää joka päivä kuntapalveluja, vaikka ei ehkä sitä tule edes ajatelleeksi.
Webcast-sarjamme tarjoaa kuntajuridiikan näkökulmia ajankohtaisiin teemoihin.
Webinaareissa käsitellään kuntien päätöksentekoa, johtamista, organisoitumista sekä demokratiaa ja luottamushenkilötoimintaa.