Kartoitus: Kunnat ovat kiinnostuneita metsien monipuolisesta käytöstä ja haluavat kehittää metsäsuunnitelmia monitavoitteisemmiksi

Tuoreen kuntametsien käytön nykytilakartoituksen mukaan suomalaiset kunnat ovat kiinnostuneita kehittämään metsiensä käyttöä ja suunnittelua monitavoitteisemmiksi. Kaikki metsäsuunnittelu on enemmän tai vähemmän monitavoitteista, mutta perinteisesti taloudellisilla tavoitteilla on ollut eniten painoarvoa suunnittelussa. Nykyään kuntien metsäsuunnittelussa pyritään yhä enemmän yhdistämään erilaisia tavoitteita, kuten virkistyskäyttö-, luonnon monimuotoisuus- ja ilmastotavoitteita.

Kuntaliiton koordinoima maaseutupolitiikan Maaseudun INFRA -verkosto käynnisti toukokuussa 2020 yhteistyössä Tapio Oy:n ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen johtaman Ravinneneutraali kunta (RANKU3) -hankkeen kanssa Kokonaiskestävä kuntametsä – hankkeen. Sen puitteissa päätettiin tehdä nykytilakartoitus kuntien metsien käytön tavoitteiden ja tarpeiden kartoittamiseksi ja tarkemman tilannekuvan saamiseksi. Nykytilakartoitus koostui kirjallisuuskatsauksesta, jossa perehdyttiin kuntien metsien käyttöön ja suunnitteluun koskeviin julkaisuihin, raportteihin ja tutkimuksiin, sekä verkkokyselystä ja haastatteluista, jotka toteutettiin kuntien metsä- ja ympäristöasiantuntijoille. Kyselyyn vastasi yhteensä 36 kuntaa ja haastatteluita kyselyn pohjalta toteutettiin 12 kpl.

Parannettavaa metsäsuunnitelmien ajantasaisuudessa

Alle puolella kyselyyn vastanneista kunnista olivat kaikki metsäsuunnitelmat ajan tasalla (36%) ja strategiatason ohjelma tehtynä (47%). Syitä metsäsuunnitelmien tekemättömyyteen on monia. Metsäsuunnitelma on saatettu laatia vain osalle kunnan metsäalueista, taustalla voivat olla henkilövaihdokset, suuri metsäomaisuuden määrä ja resurssien niukkuus. Haastatteluissa selvisi, että strategiatason ohjelmia ei ole tehty, töiden priorisoinnin ja niukkojen resurssien vuoksi, tai koska kunnassa ei ole ollut riittäviä tietotaitoja strategiatason ohjelman tekemiseen.

Kuntalaisten osallistamisen ja tiedottamisen laajuus jakaa kuntia

Osa kunnista osallistaa kuntalaisia metsäsuunnitteluun ja tiedottaa siitä kuntalaisille monin tavoin - osa hyvin rajallisesti. Kyselyyn vastanneista kunnista vain 8 %:lla oli kaikki metsäsuunnitelmat luettavissa kunnan verkkosivuilla. Strategiatason ohjelma oli luettavissa joka kolmannen kunnan verkkosivuilla. Osuuteen vaikuttaa se, onko metsäsuunnitelmia tai strategiatason ohjelmaa olemassa. Taustalla voi myös vaikuttaa tietoinen päätös tai rutinoineet tavat olla julkaisematta suunnitelmia verkkosivuilla. Metsäsuunnitelman muoto voi myös olla sellainen, ettei sitä voi julkaista.

Kunnat kaipaavat yleisiä ohjeistuksia, toistensa tukea ja sujuvampaa tiedonhallintaa

Keskeisimmiksi haasteiksi metsien käytön suunnittelussa, monitavoitteisessa käytössä, hoidossa ja seurannassa kunnat nostivat tiedonpuutteen, osaamisen rajallisuuden, pitkäjänteisyyden puuttumisen, kankeat paikka- ja metsätietojärjestelmät sekä niukat resurssit.

Kunnat kaipaavat valtakunnallisia suuntaviivoja metsien käyttöön, hoitoon ja seurantaan. Tämä helpottaisi päätösten perusteluja ja kuntien keskinäistä vertailua. Kunnilla on myös eri aiheisiin, kuten luonnonhoidon toteutukseen ja maankäytön suunnitteluun, kohdistuvia tietotarpeita. Korona-aikaan varsinkin lyhyistä webinaareista on pidetty, ja niille toivotaan jatkoa tulevaisuudessakin. Lisäksi metsäsuunnitelmien tilaajaosaamisen kehittämiseen kaivattaisiin kunnissa tukea.

Nykytilakartoituksessa nousi esiin, että pienet kunnat kaipaavat toistensa tukea ja sparrausta metsäasioissa. Tärkeää olisi kuntakoosta riippumatta myös keskittyä kunnan sisäiseen yhteistyöhön. Asiantuntijahaastatteluissa nousi esiin, että kunnat toivovat sujuvampaa ja avoimempaa tiedon kulkua niin sisäisten kuin ulkoisten toimijoiden välillä sekä kuntien käyttöön optimoitua paikka- ja metsätietojärjestelmää. Nykyiset paikka- ja metsätietojärjestelmät on osittain koettu kankeina ja epätyydyttävinä kuntien tarpeisiin.

Keskeisiä kehittämiskohteita ovat metsien käytön tarpeiden ja tavoitteiden määrittely sekä strategiatason suunnittelu. Strateginen suunnitelma luo tulevaisuusvision kunnan metsien käytölle ja vastaa muun muassa kysymykseen, miksi kunta omistaa metsää. Asiantuntijat nostivat haastatteluissa esiin tarpeen lisätä luottamushenkilöiden metsäymmärrystä. Ymmärrystä erilaisten tavoitteiden yhteen toimimisesta sekä niiden ristiriidoista.

Nykytilakartoituksen kirjallisuuskatsaus sekä koosteet kyselystä ja haastatteluista on julkaistu Kuntaliiton Kuntametsät -sivustolla