Avoimen teknologian osaaminen valttina kuntien rekrytoinnissa

Kun kunta rekrytoi uusia analyytikkoja, voi rekrytointi-ilmoituksesta löytyä tänä päivänä myös toive avoimen teknologian osaamisesta. Näin on parhaillaan myös Helsingin kaupungin Pelastuslaitoksella, jonka palvelukseen halutaan nyt R-kielen ja QGIS-ohjelmiston osaaja. 

Onko avoimen teknologian osaaminen vastedes tärkeää myös kuntakentällä? Helsingin Pelastuslaitoksen tutkimuspäällikkö Hanna Rekola pohtii, että ainakin avoimen teknologian osaamisen arvostus on kasvussa. "Tärkeää on myös se, millaisia ohjelmistoja on jo käytössä. Pelastuslaitoksen tutkimustoiminnassa hyödynnetään tällä hetkellä paljon avointa teknologiaa, joten sen osaajat pääsevät ketterästi työhön mukaan."

Hanna Rekolan oma koulutustausta on maantieteen ja tilastotieteen puolelta. Pelastuslaitoksella hänen nykyinen tehtävänsä on toteuttaa riskianalyysiä ja tuottaa tietoa toiminnan suunnittelun ja päätöksenteon tarpeisiin. Olennaista työssä on myös tutkia pelastustoimen toimintaympäristöä ja ratkoa analyysien avulla siitä kumpuavia haasteita.

”Olen pyrkinyt edistämään täällä näkemystä, jonka mukaan tiedon keräämiseen, raportointiin ja visualisointiin kohdennetuilla resursseilla päästäisiin entistäkin paremmin kehittämään pelastuslaitoksen toimintaa”, Rekola kertoo. ”Toiveenani on, että tieto olisi entistä vahvemmin koko henkilöstön käytettävissä.”

Miten Rekola itse on päätynyt hyödyntämään työssään juuri avointa teknologiaa? ”Käytännön työ on tuonut esiin avoimen teknologian hyödyt”, Rekola vastaa. ”Hyötyjä ovat erityisesti neuvojen saamisen helppous ongelmakohdissa. Kehittäjien yhteisö vastaa verkossa valmiiksi lukuisiin kysymyksiin, jotka kaupallisen teknologian kohdalla saattaisivat hidastaa työn tekemistä ja ongelmien ratkaisemista. Työn tulosten ja laadittujen työkalujen ja analyysimallien jakaminen muille on myös helpompaa, kun kuka tahansa voi ottaa ne käyttöön avoimilla ohjelmistoilla.”

Avoimen teknologian käytössä yhteisön merkitystä on painotettu aiemminkin. Myös Rekola on huomannut tämän omassa työssään. ”Avoin teknologia kehittyy usein yhdessä tekemisen motiiveista lähtöisin. On kiva tietää, että sen taustalla on ajatus vapaaseen käyttöön jaettavasta osaamisesta.”

Motiivit avoimen teknologian kehittämisen taustalla kuulostavat innostavilta. Mutta onko avoimella teknologialla tarjottavana kuntakentälle myös konkretiaa, esimerkiksi säästöjä? ”Mielestäni on”, Rekola pohtii, ”avoin teknologia tarjoaa mahdollisuuksia data-analytiikan omaehtoisempaan kehittämiseen ja automatisointiin, jolloin säästyy aikaa. Tiedolla johtamisen kehittämistä palvelee mielestäni paljon se, että organisaatiossa on omaa osaamista myös tiedon hallinnasta ja prosessoinnista.”

Toki haasteitakin on. Yksi niistä on Rekolan mukaan kysymys tietoturvasta. ”Miten tietoa säilytetään ja missä?” Rekola miettii. ”Toisaalta samaa joudutaan pohtimaan myös, kun ollaan tekemisissä kaupallisten teknologioiden kanssa.”

Yhteiset digiratkaisut on Kuntaliiton ylläpitämä yhteiskehittämisen verkosto, jossa jaetaan tietoa digitalisaation uusista avauksista, avoimen teknologian hyödyntämisestä, digitalisaation rahoituksesta ja yhdessä oppimisesta. Verkosto vahvistaa kuntien digikyvykkyyttä paikallisesti ja valtakunnallisesti.

Nostamme esille kuntien toteutuksia ja hyviä käytäntöjä sekä kunta-alan osaajia.