Hallitusohjelman mukaan osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta selvitetään ympäristöterveydenhuollon järjestäminen. Kuntaliitto kartoitti kuntien näkemyksiä kyselyllä, johon vastasi 104 kuntaa. Vastanneiden kuntien asukasmäärä kattaa Suomen väestöstä 55 prosenttia.
Kyselyyn vastanneista kunnista enemmistö, 58 kuntaa, kannattaa ympäristöterveydenhuollon kuntaperusteista järjestämistapaa. Kunnista 40 pitää parhaana vaihtoehtona palvelujen järjestämistä nykymuotoisena eli kunnassa tai yhteistoiminta-alueella. 18 kuntaa kannattaa järjestämistä kuntien välisenä yhteistoimintana, mutta nykyistä suuremmissa yksiköissä.
Ympäristöterveydenhuollon järjestämistä tulevissa maakunnissa, osana sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastustoimen rakenteita, piti parhaana vaihtoehtona 45 kuntaa.
Kuntaliitto katsoo, että ympäristöterveydenhuollon järjestäminen tulee arvioida paikallisesti ja alueelliset erot huomioiden. Kuntien on voitava järjestää palvelut itse, alueellisessa yhteistyössä muiden kuntin kanssa tai sopia tehtävän hoitamisesta maakunnan kanssa.
Kuntaperusteisesta järjestämistapaa kannattaneissa kunnissa asuu yhteensä noin 1,9 miljoonaa ihmistä. Kuntien, jotka kannattavat palvelujen järjestämistä maakunnassa osana soten tai pelastustoimen rakenteita, asukasmäärä on noin 750 000.
- Kyselyyn vastanneista suurista kaupungeista suurin osa kannatti kuntaperusteista järjestämistapaa. Suurilla kaupungeilla on omanlainen toimintaympäristö, joten on perusteltua, että ne voivat järjestää ympäristöterveydenhuollon palvelut itse, kertoo ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Kaisa Mäntynen.
Tällä hetkellä kunnat järjestävät palvelut itse tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Nykyinen laki edellyttää, että ympäristöterveydenhuolto tulee järjestää yksikössä, jossa tehtävien hoitamiseen on käytettävissä vähintään 10 henkilötyövuotta.
- Kaupungeissa yksikön koon kasvattaminen ei toisi enää etuja, vaan päinvastoin johtaisi toiminnan eriytymiseen, hidastaisi prosesseja ja heikentäisi kykyä vastata paikallisiin tarpeisiin sekä yhdyskunta ja elinkeinorakenteiden muutoksiin. Yhteistoiminta-alueet ovat puolestaan jo maakunnallisia siellä, missä palvelut on tarkoituksenmukaista järjestää maakunnallisesti, esimerkiksi Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa.
Ympäristöterveydenhuollon palveluihin kuuluvat terveydensuojelu- ja tupakkalakien valvonta, elintarvikevalvonta sekä eläinlääkintähuolto.
Kuntaliitto katsoo, että eläinlääkintähuollon järjestäminen olisi hyvä erottaa omaksi kokonaisuudekseen ja arvioida uudelleen. Eläinlääkäripalveluiden osalta yksityinen palveluntarjonta on viime aikoina yleistynyt, alueelliset tarpeet vaihtelevat suuresti eivätkä kustannukset korreloi väestömäärään. Nykyisissä rakenteissa myös eläinlääkäripäivystyksen järjestäminen on haastavaa.
Sosiaali- ja terveysministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö selvittävät parhaillaan ympäristöterveydenhuollon järjestämistä kyselyllä, joka on lähetetty ympäristöterveydenhuollon yksiköihin, aluehallintovirastoihin, keskusvirastoihin, Kuntaliittoon ja ministeriöihin. Kuntaliitto on toimittanut yhteenvedon kuntien vastauksista ministeriöille.
Lisätietoja:
Kaisa Mäntynen, ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija, p. 050 477 7549
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.