Väestömuutoksia Suomen ruotsinkielisillä alueilla
Tilastokeskus julkaisi alkusyksystä 2019 Suomen kuntien väestöennusteita vuoteen 2040 saakka.
Vuonna 2019 Suomessa on 33 kaksikielistä ja 16 ruotsinkielistä kuntaa. Kaikki ruotsinkieliset kunnat sijaitsevat Ahvenanmaalla. Ruotsinkieliset ja kaksikieliset kunnat eivät ole yhtenäinen ryhmä, vaikkakin niiden erot selittyvät osittain alueellisilla eroilla. Yleisen kehityksen mukaisesti väestön määrän ennustetaan kuitenkin vähenevän useimmissa näistä kunnista.
Kaikista 49 ruotsin- tai kaksikielisistä kunnista väestö kasvaa 21 kunnassa. Vastaavasti väestö vähenee vuoteen 2040 mennessä 26 kunnassa.
Suurin kasvu tapahtuu pääkaupunkiseudulla, mutta myös muilla alueilla osa kunnista kasvaa, erityisesti Ahvenanmaalla.
Työikäisen väestön muutokset
Työikäisen väestön (15 - 64-vuotiaiden) määrä vähenee monessa kunnassa. Vuonna 2009 työikäisten määrä Suomessa oli 3,55 miljoonaa henkilöä. Huippuvuodesta määrä on laskenut 122 000 henkilöllä vuoteen 2018, ja suunta jatkuu samana. Väestöennusteen mukaan työikäisten määrä vähenee vielä 111 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä.
Työikäisten määrä kasvaa pääasiassa suurissa kaupungeissa, mutta vähenee useimmissa muissa kunnissa.
Poikkeuksen tekevät kuitenkin viisi pientä Ahvenanmaan kuntaa, joissa työikäisten määrä kasvaa.
Väestörakenteen muutokset
Väestömuutokset eivät kohdistu pelkästään työikäisiin. Myös nuorten ja iäkkäiden eri ikäryhmien osuus väestöstä muuttuu. Alla olevista kuvioista käy ilmi ruotsin- ja kaksikielisten kuntien väestömuutokset vuodesta 2019 vuoteen 2040. Kuntakohtaisia muutoksia voi tarkastella Kuntaliitto.fi-sivuston Kuntakuvaajat-palvelussa.
Kuntalaisten keski-ikä nousee
Kun iäkkäiden lukumäärä ja osuus väestöstä kasvaa, myös kuntalaisten keski-ikä nousee. Keski-iän nousu ei kuitenkaan ole mikään uusi ilmiö, kuten alla olevasta kuviosta käy ilmi. Miesten ja naisten keski-iän välinen ero kapenee, mutta syynä ovat sekä sukupuolijakauman että elinajanodotteen muutokset.
Ennuste ei kerro ruotsinkielisen väestön kehityksestä
Tilastokeskuksen syyskuussa 2019 julkaisema ennuste ei kerro mitään ruotsinkielisten asukkaiden lukumäärän kehityksestä.
Jos ruotsin- ja kaksikielisten kuntien ruotsinkielisen väestön osuus olisi vuoden 2018 tasolla, lukumäärä kasvaisi. Koska kuntien väestökehitys perustuu sekä luonnollisiin muutoksiin (syntyneiden ja kuolleiden lukumäärän erotus) että muuttoliikkeeseen (kuntien välillä ja maan rajojen yli), emme voi tietää, mikä ruotsinkielisen väestön osuus on tulevaisuudessa.
Joidenkin kuntien kohdalla on tehty kieliryhmiä koskevia erillisiä ennusteita. Kaupunkien ja Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön lukumäärä kasvaa noin 1 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä.