Raportti kansalaisopistojen taloudesta ja toiminnasta 2018 julkaistu

Kuntaliiton Kansalaisopistoverkosto on koonnut yhteen 15 verkostossa olevan kunnan ja kuntayhtymän ylläpitämien kansalaisopiston toimintaan ja talouteen liittyviä keskeisiä tunnuslukuja vuodelta 2018. Ensimmäisen kerran raportti tehtiin vuodelta 2016, joka oli verkoston ensimmäinen toimintavuosi.

Raportissa  ovat mukana Espoon työväenopisto, Helsingin kaupungin suomenkielinen työväenopisto, Kivalo-Opisto, Kouvolan kansalaisopisto, Oulu-opisto, Pieksämäen seutuopisto, Porvoon kansalaisopisto, Puulan seutuopisto, Revontuli-Opisto, Saariston Kombi, Tampereen seudun työväenopisto, Turun suomenkielinen työväenopisto, Vakka-Suomen Kansalaisopisto, Valkeakoski-opisto sekä Vantaan aikuisopisto.

Kansalaisopistoilla on merkityksellinen tehtävä kuntalaisten osaamisen ja hyvinvoinnin vahvistamisessa kaikissa kunnissa. Niiden kurssitarjonta on monipuolista ja vastaa eri ikäisten, erityisesti aikuisväestön, elinikäisen oppimisen ja mielekkään toiminnan tarpeisiin.

Kansalaisopistojen tuottamia hyötyjä, myös taloudellisesta näkökulmasta, on tarkasteltu viime vuosina. Itä-Suomen yliopisto on julkaissut 2018 tutkimuksen kansalaisopistojen merkityksestä kuntalaisille ja kunnalle. Kunnallisalan kehittämissäätiö on julkaissut 2019 tutkimuksen kansalaisopiston hyödyistä osallistujille, kaupungille ja alueelle keskittyen Joensuun seudun kansalaisopistoon.

Kansalaisopistojen toiminta ja talous 2018 -raportin kansalaisopistojen yhteenlasketun toiminta-alueen väestömäärä kattaa Suomen kokonaisväestömäärästä noin 39 prosenttia ja verkoston opistojen kokoonpano edustaa alueellisesti koko Suomea, samoin erikokoisia kuntia ja kansalaisopistoja. Raporttia voikin pitää läpileikkauksena kunnallisista kansalaisopistoista. 

Kansalaisopistojen toiminnassa ja taloudessa on paljon yhteneväisyyttä, mutta myös selkeitä eroavaisuuksia opistojen välillä löytyy. Opistot palvelevat erilaista väestömäärää ja niiden toiminta-alueet vaihtelevat suuresti. Kokonaisuutena on nähtävissä, että monet opiskelijat osallistuvat opistoissa usealle kurssille.

Kansalaisopistojen toimintamenoista noin kaksi kolmasosaa on henkilöstömenoja. Toiseksi suurimman osan, 21 prosenttia, lohkaisee vuokrat ja kiinteistömenot. Tulopuolella reilu kolmannes on valtionosuusrahoitusta ja kuntien oma rahoitus 41 prosenttia. Asiakkailta perittävien maksujen osuus on 20 prosenttia.

Vuonna 2018 alkanut kotoutumissuunnitelman mukainen vapaan sivistystyön koulutus uutena tehtävänä on toteutunut kahdeksassa kansalaisopistossa.

Tutustu raporttiin tästä.