Muutoksia oikeudenkäyntiin hallintotuomioistuimissa

Oikeudenkäyntiin mm. hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa sovelletaan lakia oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 1.1.2020 alkaen. Hallintolainkäyttölaki kumotaan.

Uuden yleislain tarkoituksena on täsmentää hallintolainkäytön sääntelyä, tehostaa oikeudenkäyntimenettelyä hallintotuomioistuimissa sekä kehittää korkeimman hallinto-oikeuden asemaa ennakkopäätöstuomioistuimeksi.

Uusia säännöksiä oikeudenkäyntimenettelyyn

• Samaan asiakokonaisuuteen kuuluvat eri hallinto-oikeuksissa vireille tulleet asiat voidaan ratkaista samassa hallinto-oikeudessa.
• Tuomioistuin voi

1. järjestää suullisen valmistelun,
2. tehdä katselmuksen pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävissä tiloissa, jos se on välttämätöntä asian selvittämiseksi ja
3. tehdä tosiseikan todentamiseksi tarkastuksen, ei kuitenkaan pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävissä tiloissa.

• Lakiin on otettu erityissäännöksiä vajaavaltaisen kuulemisesta suullisessa käsittelyssä.
• Todistaja saa jättää kertomatta seikan, jonka kertominen saattaisi hänet tai hänen läheisensä syytteen vaaraan tai myötävaikuttaisi hänen tai hänen läheisensä syyllisyyden selvittämiseen.  
• Laissa säädetään lainvastaisesti hankitun selvityksen hyödyntämiskiellosta.
• Uuden lisäselvityksen toimittamista voidaan rajoittaa asettamalla määräaika. Määräajan jälkeen toimitetun selvityksen hallintotuomioistuin voi jättää huomioon ottamatta.
• Täsmennetään päätöksen tehneen viranomaisen

1. velvollisuutta antaa lausunto,
2. vastata valituksessa esitettyihin vaatimuksiin ja
3. esittää tuomioistuimen pyytämää lisäselvitystä asetettuun määräaikaan mennessä.

Valituslupa pääsäännöksi

Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Poikkeuksista valituslupasääntelyyn tulee säätää erikseen. Aiempi sääntely on ollut päinvastainen: valitusluvasta säädetään erikseen. Näin ollen muutos on merkittävä.

Muuhun lainsäädäntöön sisältyvät yleisviittaukset hallintolainkäyttölakiin tarkoittavat 1.1.2020 jälkeen viittausta lakiin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa. Säännökset, joiden mukaan hallinto-oikeuden päätöksestä saa valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään, tarkoittaisivat siten uuden yleislain tultua voimaan valituslupasääntelyä.  

Valituslupasääntely ei koske kuntalain mukaista muutoksenhakua. Kuntalakiin on tarkoitus tuoda vastaava valituslupasääntely.

Viranomaisen valitusoikeutta laajennetaan

Alkuperäisen hallintopäätöksen tehneellä viranomaisella on oikeus valittaa ensi asteen hallintotuomioistuimen päätöksestä ylempään hallintotuomioistuimeen, jos hallintopäätöstä on ensi asteessa muutettu tai se on kumottu.

Päätöksen tehneen viranomaisen valitusoikeus antaa mahdollisuuden korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätöksen saamiseen myös tapauksissa, joissa hallinto-oikeuden päätös on ollut asianosaiselle myönteinen. Tällaiseen asiaan voi sisältyä tulkintakysymyksiä, joissa olisi tarpeen saada korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu viranomaisten ratkaisukäytäntöjen selkeyttämiseksi ja yhtenäistämiseksi.

Hallintoriita-asian vireillepanolle säädetään määräaika

Hallintoriitaa koskeva hakemus on toimitettava hallinto-oikeudelle viiden vuoden kuluessa siitä, kun asia on tullut riitaiseksi. Julkisoikeudelliseen oikeussuhteeseen kohdistuvan riidan voidaan katsoa alkavan, kun erimielisyys edusta, oikeudesta tai velvollisuudesta on ensimmäisen kerran esitetty tai todettu. Hakemuksen tekijän on esitettävä selvitys siitä, milloin hallintoriidan kohteena oleva erimielisyys on alkanut. Hallinto-oikeus arvioi asianosaisten esittämän selvityksen perusteella, onko hakemus tehty määräajassa. 

Julkisoikeudelliseen maksuvelvollisuuteen kohdistuvan hallintoriidan vireillepanon viiden vuoden määräaika lasketaan kuitenkin sitä seuranneen vuoden alusta, jona maksua on vaadittu tai maksuvelvollisuuden peruste on syntynyt. Hakemuksen tekijän on esitettävä selvitys maksun vaatimisesta tai muusta maksuvelvollisuuden alkamisen ajankohdasta.

Jos hallintoriidan vireillepanon määräaika on erikseen erityissäännöksessä määritelty, noudatetaan erityissäännöstä. Tällainen säännös on esimerkiksi kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 3 §:n 3 momentissa.

Ylimääräinen muutoksenhaku selkeytyy

Ylimääräisessä muutoksenhaussa kanteluperusteet yhdistetään purkuperusteisiin ja kantelusta itsenäisenä ylimääräisenä muutoksenhakukeinona luovutaan. Ylimääräisiä muutoksenhakukeinoja ovat jatkossa vain menetetyn määräajan palauttaminen ja lainvoimaisen päätöksen purkaminen. 

Siirtymäaika

Kun muutosta haetaan ennen 1.1.2020 tehtyyn päätökseen, sovelletaan hallintolainkäyttölakia. Lakia oikeudenkäynnistä hallintoasioissa sovelletaan, kun muutosta haetaan 31.12.2019 jälkeen tehtyyn päätökseen.

Tuomioistuimessa 1.1.2020 vireillä oleviin asioihin sovelletaan hallintolainkäyttölakia.