Miten väestönmuutos vaikuttaa työllisyyteen? Työikäisten määrä hupenee vauhdilla

Suurta työvoimapulaa on ennustettu jo pitkään. Viime vuosien väestörakenteen kehitys ja väestöennusteet näyttävät toteuttavan ennustetta. Työikäisen väestön määrä kääntyi Suomessa laskuun vuonna 2010, eikä muutosta kehitykseen ole näkyvissä lähivuosina.

Tuoreen väestöennusteen mukaan työikäisen (15 - 64-vuotiaiden) väestön määrä oli Suomessa suurimmillaan vuonna 2009, jolloin heitä oli 3,55 miljoonaa. Vuosien 2010 - 2018 aikana työikäisten määrä väheni 122 000 henkilöllä. Kahden seuraavan vuosikymmenen aikana työikäisen väestön ennustetaan edelleen vähenevän 111 000 henkilöä vuoteen 2040 mennessä.

Nyt työikäisten määrä hupenee vauhdilla. Suuret ikäluokat ovat tulleet eläkeikään ja väestö vanhenee. Samalla kun veronmaksajat vähenevät, kulut kasvavat. Yhtälö on koko julkisen talouden kannalta haastava.

Alueelliset erot suuria - kasvua suurissa kaupungeissa

Työikäisen väestön muutoksessa alueelliset erot ovat suuria. Työikäisten määrä kasvaa vuoteen 2030 asti yhteensä 37 kunnassa. Kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys korostuu. Suurista kaupungeista kasvua ennustetaan kaikkiin yli 100 000 asukkaan kaupunkeihin Kuopiota ja Lahtea lukuun ottamatta.

Erikoinen poikkeus ovat Ahvenanmaan kunnat. Alle 5000 asukkaan kunnista työikäisen väestön määrä kasvaa kuudessa kunnassa, joista viisi sijaitsee Ahvenanmaalla. Täytyy kuitenkin huomioida, että tässä kyseessä on suhteellinen muutos ja väkiluvut ovat Ahvenanmaan kunnissa pieniä.

Maakuntakeskuksista työikäisen väestön määrä kasvaa Vaasassa, Rovaniemellä, Seinäjoella ja Maarianhaminassa. Suurten kaupunkien (Helsinki, Turku, Tampere, Oulu, Jyväskylä) lähellä sijaitsevissa keskisuurissa ja pienissä kaupungeissa kasvua tapahtuu Keravalla, Nokialla, Kaarinassa, Kirkkonummella, Ylöjärvellä, Kangasalla, Lempäälässä, Järvenpäässä, Sipoossa, Liedossa, Pirkkalassa, Kempeleessä, Limingassa, Kauniaisissa, Muuramessa ja Uuraisissa.

Lisäksi listalla on Pohjanmaan ihmekunnaksikin nimetty Luoto, jossa ennustetaan reilua, yli 10 prosentin, kasvua työikäisissä. Luodossa on myös erittäin korkea työllisyysaste.

Työssäkäyntialueita tarkasteltaessa työikäisten määrän ennustetaan kasvavan eniten Helsingin, Maarianhaminan ja Tampereen työssäkäyntialueen kunnissa. Myös Turun, Oulun ja Jyväskylän työssäkäyntialueisiin kuuluvista kunnista useampaan ennustetaan kasvua.

Valtaosa kunnista, joihin ennustetaan suurinta työikäisen väestön määrän laskua, ei kuulu mihinkään Tilastokeskuksen määritelmän mukaisista työssäkäyntialueista. Kaikkein voimakkaimmin työvoimapula näyttää tarkastelun pohjalta tulevaisuudessa koettelevan Joensuun, Mikkelin, Savonlinnan ja Kuopion työssäkäyntialueiden kuntia.

Työikäisten määrä vähenee eniten Itä- ja Pohjois-Suomessa

Suomessa on yhteensä 203 kuntaa, joissa työikäisen väestön määrän ennustetaan laskevan yli 10 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Eniten työikäinen väestö vähenee Itä- ja Pohjois-Suomen pienissä kunnissa.

Kymmenessä maakunnassa ei ole yhtään kuntaa, joissa työikäisten määrän ennustettaisiin nousevan. Pohjois-Savossa, Etelä-Savossa, Satakunnassa ja Pohjois-Savossa on runsaasti kuntia, joissa työikäisten määrä laskee osin rajusti, eikä yhdessäkään kunnassa ennusteta kasvua.

Ennusteen mukaan työikäisen väestön määrä vähenee eniten, eli yli 25 prosenttia Kivijärvellä, Puolangassa, Hyrynsalmella, Posiolla, Ilomantsissa, Parikkalassa, Rääkkylässä, Karijoella, Lieksassa ja Sottungassa.

Työvoiman saatavuudessa haasteita kaikkialla Suomessa

Osaavan työvoiman saatavuuden ennakoidaan olevan yksi maamme keskeisimmistä menestymiseen ja toimintaedellytyksiin vaikuttavista tekijöistä tulevina vuosina. Työvoiman saatavuuden turvaaminen on välttämätöntä niin yritysten kuin kuntienkin toiminnan kannalta.

Kun työnhakijoiden osaaminen ja työnantajien tarpeet eivät kohtaa, tarvitaan toimia muun muassa työnhakijoiden osaamisen kehittämiseen. Ongelma ei ole ratkaistavissa vain kotimaisen työvoiman avulla, vaan tarvitaan keinoja työperusteisen maahanmuuton lisäämiseksi ja maassa jo olevien ulkomaalaisten kotouttamiseksi.

Työperusteinen maahanmuutto turvaa osaltaan myös kuntien työvoiman saantia. Työperusteisen maahanmuuton edistämisessä on otettava huomioon myös kuntien työvoimatarve erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon aloilla. Koska kaupungit ja kunnat ovat hyvin erilaisia, kuntien ja valtion tulee voida sopia yhteistyöstä ja kotoutumista tukevien tehtävien järjestämisestä paikallisesti.

Tarvitaan joustavaa lainsäädäntöä, joka ottaa huomioon kuntien erilaiset lähtökohdat, sillä kaupunkiseudut ja maaseutualueet ovat hyvin erilaisessa asemassa sijainnin, liikenneyhteyksien, saavutettavuuden ja työvoiman liikkuvuuden osalta.

Rekrytointihaasteet pienten kuntien ongelmana

Vaikka työvoimapula koskettaa suurinta osaa kuntia, erityisesti pienissä kunnissa rekrytointi on usein haastavaa. Pitäisikin pystyä tukemaan ja tuomaan paremmin esille pienten kuntien ja maaseutualueiden omia vetovoimatekijöitä, esimerkiksi edullisempaa asumista ja luonnon tarjoamia harrastusmahdollisuuksia, osana rekrytointiprosessia.

Yksi mahdollisuus vastata rekrytointihaasteisiin on uusien toimintamallien kehittäminen, esimerkiksi useamman kunnan yhteiset viranhaltijat. Kausityöntekijöiden tarve on haaste erityisesti maaseutualueilla. Tähän yhtenä keskeisenä ratkaisuna on työlupaprosessien nopeuttaminen.

Hallitus käynnistää keväällä 2020 työllisyyden kuntakokeilut, joissa kunta vastaa työnhakijoiden palveluprosessista ja työllisyyttä edistävien palvelujen tarjoamisesta. Kuntaliitto näkee nyt käynnistyvien työllisyyden kuntakokeilujen edistävän vaikeasti työllistyvien pääsyä työmarkkinoille ja osaltaan tuovan työvoimapulaan helpotusta.