
- valtionosuusasiat
- TE -uudistuksen raha-asiat, osa TE -muutostukitoimistoa
- taloustilastot ja tilinpäätöstiedot
- kuntien kustannuslaskenta ja markkinaperusteinen hinnoittelu
Väestön ja ikärakenteen muutokset vaikuttavat suoraan kuntien kustannuksiin, koska kuntalainen hyötyy kunnan tarjoamista palveluista eri ikäisenä eri tavoin.
Kun kuntapalvelujen käyttäjiä tarkastellaan ikäryhmittäin, huomataan, että kuntapalveluja käytetään eniten alle 18-vuotiaana sekä yli 65-vuotiaana.
Alaikäisenä käytetään monia kuntapalveluja kuten osallistutaan varhaiskasvatukseen ja käydään peruskoulua. Yli 65-vuotiaat puolestaan käyttävät paitsi vanhustenhuollon palveluja, myös enemmän terveydenhuollon palveluja kuin muut ikäryhmät.
Uusimman väestöennusteen mukaan Suomen väestö kasvaa vuoteen 2030 asti, minkä jälkeen väestön määrä kääntyy laskuun. Vuonna 2040 väestön määrä palaa jo kuluvan vuoden tasolle. Tällä aikavälillä väestön ikärakenne kuitenkin muuttuu paljon, sillä huoltosuhde heikkenee kaiken kokoisissa kunnissa.
Kunnille väestöennuste povaa helpotusta alaikäisten palveluiden kustannuksiin, kunhan palveluita pystytään sopeuttamaan sitä mukaa kun palvelujen tarve vähenee. Sitä vastoin ikäihmisten palveluiden kokonaiskuluihin näyttävät lisääntyvän lähes 60 prosenttia. Se tarkoittaa koko maan tasolla jopa 7 miljardin euron lisäkulua vuoteen 2040 mennessä.
Kun tilannetta tarkastellaan kuntatalouden kokonaisuuden tasolla, on selvää, että palvelutarpeen alenemisesta vapautuvat resurssit eivät kata lisääntyvän palvelutarpeen lisäkuluja.
Ennusteen mukaan alle 18-vuotiaiden määrä laskee suurimmassa osassa kuntia, kun taas ikäihmisten määrä kasvaa. Tämä kasaa muutospaineita kuntien palveluverkolle.
Kustannusten näkökulmasta väestörakenteen muutos on uhka, mutta myös mahdollisuus. Vaikka ikäihmisten palvelutarve aiheuttaa menopaineita, vapautuu alaikäisten palveluista resursseja vähenevien ikäluokkien suhteessa. Kysymys kuulukin: miten hyvin pienenevien ikäluokkien resursseja pystytään kohdentamaan uudestaan?
Asiaa voidaan tarkastella myös talouden tasapainon näkökulmasta. Tällöin tilanne näyttäytyy eri tavoin kasvukunnissa ja väestötappiokunnissa.
Väestöltään voimakkaasti kasvavissa kunnissa kustannuksiin kohdistuu kasvupainetta ikäluokasta riippumatta. Kasvavien kulujen tasapainoksi myös tuottojen tulee kasvaa. Tasapainon osalta merkitystä on myös sillä, paljonko uudet asukkaat tuovat tuloja kuntaan.
Vähenevän väestön kunnilla kokonaismenoihin ei välttämättä kohdistu suurta kasvupainetta. Talouden tasapaino on silti vaikeuksissa, jos väestö ikääntyy ja työikäisten osuus pienenee. Tämä näkyy asukaskohtaisten käyttökulujen kasvupaineena. Tasapainon näkökulmasta asukaskohtaisten tulojen tulisi myös kasvaa, jotta talous ei muutu alijäämäiseksi.
Oheinen Kuntaliiton laskelma kuvaa väestömuutoksen vaikutusta kuntien käyttökustannuksiin kuntakohtaisesti. Laskelma perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen sekä kuntien ikäryhmäkohtaisiin kustannuksiin.
Kuvio kuvaa väestö- ja ikärakenteen muutoksen laskennallista vaikutusta ikäryhmäkohtaisiin käyttökustannuksiin vuosina 2019, 2030 ja 2040. Ikäryhmäkohtaisten kulujen alentuminen kuvaa vähenevän palvelutarpeen sopeutumismahdollisuutta. Vastaavasti kulujen kasvu tarkoittaa, että kustannuksiin sisältyy tulevaisuudessa lisääntyvän palvelutarpeen kasvupainetta. Tulokset ovat laskennallisia ja todellinen kehitys riippuu siitä, miten haasteisiin pystytään vastaamaan.
Laskelman oletukset:
Tiedot: Tilastokeskus ja Kuntaliitto
Jokainen meistä käyttää joka päivä kuntapalveluja, vaikka ei ehkä sitä tule edes ajatelleeksi.