Kyselyn tuloksia: Sisäinen tarkastus kunnissa ja kuntayhtymissä

Kuntaliitto lähetti huhtikuussa 2019 kunnanhallitusten ja yhtymähallitusten puheenjohtajille kyselyn siitä, miten kunnissa ja kuntayhtymissä on järjestetty sisäinen tarkastus - vai onko sitä järjestetty. Vastaavaa kyselyä Kuntaliitto ei ole aiemmin tehnyt. Sisäinen tarkastushan ei ole lakisääteistä, mutta se on hallituksen oivallinen apuväline sisäisen valvonnan toimivuuden varmistamisessa.

Sisäinen valvonta on lakisääteinen osa kunnan johtamisjärjestelmää. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan yleisesti kaikkia niitä toiminta- ja menettelytapoja, joilla tilivelvolliset toimielimet, viranhaltijat ja muut esimiehet pyrkivät varmistamaan, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa, lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan, ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Valvonnan tarkoituksena on edistää organisaation tehokasta johtamista, riskien hallintaa ja toiminnan tuloksellisuuden arviointia.

Sisäinen tarkastus on osa sisäistä valvontaa. Sen pitäisi olla riippumaton ja ammattimainen (esim. CIA, CGAP) hallituksen ja ylimmän johdon luottamuksellinen tukitoiminto, jonka tulisi sijoittua organisaatiossa hallituksen tai sen jaoston alaisuuteen. Se tukee objektiivisella arviointi- ja varmistus- sekä konsultointitoiminnallaan organisaation kehittämistä ja tavoitteiden saavuttamista. ​Sisäisen tarkastuksen työ kohdistuu koko organisaation toiminnan sisäiseen valvontaan, riskienhallintaan sekä johtamis- ja hallintoprosesseihin.

Kyselyn tuloksia: kunnat

Vastauksia saatiin 110 kunnasta eli vastausprosentti oli 35,37 %.

Vastausprosentti kuntakoon mukaan
yli 100 000 as.	77,78 %
50 001 - 100 000 as.	66,67 %
20 001 - 50 000 as.	42,86 %
10 001 - 20 000 as.	41,46 %
5000 - 10  000 as.	30,67 %
alle 5000 as.	28,78 %

Sisäinen tarkastus eri kokoisissa kunnissa

Käytännössä kaikissa yli 100 000 asukkaan kunnissa (yhteensä 9 kpl) on sisäinen tarkastus, joka on järjestetty omana toimintana. Pääasiassa sisäinen tarkastus raportoi kaupunginhallitukselle tai tarkastustoimikunnalle/-jaostolle ja kaupunginjohtajalle/pormestarille.

Kun asukasluku on 50 001–100 000 (yhteensä 12 kpl), oli kaikissa vastanneissa kunnissa sisäinen tarkastus. Lähes 90 % oli järjestänyt sisäisen tarkastuksen omana toimintana. Vajaa 10 % ilmoitti aikovansa siirtää sisäisen tarkastuksen ulkoiselle palveluntarjoajalle. Sisäinen tarkastus raportoi yleensä kaupunginhallitukselle ja kaupunginjohtajalle.

Vastanneista 20 001–50 000 asukkaan kunnista lähes 60 %:lla oli sisäinen tarkastus. Tässä kuntakokoluokassa oli eniten vaihtelua järjestämistavoissa. Noin 26 % oli järjestänyt sisäisen tarkastuksen omana toimintana, 20 %:lla oli ulkoinen palveluntarjoaja ja noin 13 %:lla oli näiden yhdistelmänä.

Vastanneista 10 001–20 000 asukkaan kunnista 29 % ilmoitti järjestäneensä sisäisen tarkastuksen.

Pienemmissä kunnissa sisäistä tarkastusta oli järjestetty satunnaisesti. Vastausten perusteella monella kunnalla oli sisäinen tarkastus ”omana toimintana”; tällä tarkoitettiin kuitenkin kunnan muita työntekijöitä tai viranhaltijoita, jotka oman toimen ohella tekevät ”sisäistä tarkastusta”.

Kyselyn tuloksia: kuntayhtymät

Kuntayhtymien vastausten lukumäärä oli 56, jolloin vastausprosentti oli 43,75 %.

Vastausprosentti toimialan mukaan
Sosiaali- ja terveyspalvelut	40,00 %
Sivistyspalvelut	38,18 %
Makunnan liitto	12,73 %
Muu: vesihuolto, joukkoliikenne	9,09 %

Saatujen vastausten mukaan noin 50 %:ssa kuntayhtymistä oli sisäinen tarkastus. Näistä 24 % oli järjestänyt sen omana toimintana ja 11 % ostopalveluna.

Sivistyspalvelujen kuntayhtymistä (pääosin koulutuskuntayhtymiä) 33 %:lla oli sisäinen tarkastus. Tästä 19 % oli järjestänyt sen omana toimintana ja 10 % ostopalveluna. Henkilöstömäärältään suurimmalla organisaatiolla oli sisäinen tarkastus ostopalveluna.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymistä 68 %:lla oli sisäinen tarkastus. Näistä 22 % oli järjestänyt sisäisen tarkastuksen omana toimintana, 14 % ostopalveluna ja 22 % näiden yhdistelmänä. Yli 5 000 työntekijän organisaatioissa sisäinen tarkastus oli omana toimintana, ja 2 001 – 5 000 työntekijän organisaatioissa käytettiin ostopalvelua tai oman toiminnan ja ostopalvelun yhdistelmää.

Sisäisen tarkastuksen aikaansaamia hyötyjä

Kyselyssä tiedusteltiin, millaisia hyötyjä sisäinen tarkastus on saanut aikaan kunnissa ja kuntayhtymissä. Vastauksissa korostui oikeiden toimintatapojen jalkauttaminen organisaatioihin. Hankintaprosesseja, riskienhallintaa ja raportointia oli kehitetty. Sisäisen tarkastuksen toimintoa pidettiin erittäin hyödyllisenä kumppanina sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asioiden kehittämisessä ja ylipäänsä sisäisesti toimintaprosesseja parannettaessa. Toisinaan tarkastuksen tuloksena on ollut myös huomattavia euromääräisiä säästöjä.

Päätelmiä

Kaikissa suurissa kaupungeissa on järjestetty sisäinen tarkastus. Pääosin se on omana toimintana, jota tarpeen mukaan täydennetään ostopalveluilla. Suurimmissa kaupungeissa sisäisen tarkastuksen henkilöstömääräkin on suurin, muutoin se on 1–4 henkilöä.

Vastausten perusteella noin puolet kuntayhtymistä on järjestänyt sisäisen tarkastuksen. Etenkin sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymissä on sisäinen tarkastus. Henkilöstömäärä vaihtelee 0,1–4 tarkastajan välillä.

Alle 20 000 asukkaan kuntien vastauksista ilmeni, että sisäinen tarkastus käsitteenä oli vaikeasti hahmotettavissa. Aina ei ymmärretty, että sillä tarkoitetaan riippumatonta ja ammattimaista toimintaa, ei oman henkilöstön tekemää sisäistä valvontaa. Termit ovat lähellä toisiaan, joten siitä voi aiheutua epäselvyyksiä. Kuntalain 39 § mukaan kunnanhallituksen tulee huolehtia kunnan sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä. Sisäinen tarkastus puolestaan on osa sisäistä valvontaa ja siten hallituksen oivallinen työkalu ja yhteistyökumppani.

Sisäinen tarkastus on mitä suurimmassa määrin osa johtamista ja sisäistä valvontaa, jolloin sisäisen tarkastuksen ja johdon (kunnanhallituksen tai yhtymähallituksen) välillä tulee olla vahva luottamus. Sitä ei saada pakottamalla aikaan, vaan se vaatii huolella mietityn organisoinnin, avoimen keskusteluyhteyden ja riippumattomuuden.

Lue lisää aiheesta Kuntaliiton verkkopalvelussa

• Sisäinen tarkastus