Kuntapohjainen sote-eteneminen saa kannatusta – alueiden välillä kuitenkin eroja

Kuntaliiton selvityksen mukaan kunnissa on laajaa kiinnostusta kehittää sote-palveluita kuntapohjaisessa yhteistyössä ennen tehtävien siirtymistä hallituksen valmistelemille maakunnille.

Kuntien merkittävimpinä yhteisinä tavoitteina ovat kustannusten kasvun hillintä, ammattitaitoisen työvoiman saannin turvaaminen, nopeampi hoitoonpääsy ja tietojärjestelmien yhtenäistäminen. Kuntia motivoi myös se, että tiiviimmällä yhteistyöllä palvelut pysyisivät omassa kunnassa. Kuntien yhteisessä tahtotilassa on kuitenkin alueiden välisiä eroja, joita eivät selitä pelkästään sote-palveluiden järjestämisen ja tuottamisen lähtötilanteen rakenteelliset erot. Esimerkiksi Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa tahtotilan koetaan olevan varsin yhtenäinen, vaikka lähtötilanteessa itsenäisten järjestäjien lukumäärä on suuri. Kaikista vastaajista yli puolet pitää kuntien yhteistä tahtotilaa merkittävänä tai erittäin merkittävänä. Ainoastaan 17 % pitää sitä vähäisenä tai erittäin vähäisenä.

Yli kolmannes (35 %) vastaajista on sitä mieltä, että järjestämis- tai tuottamisvastuun vapaaehtoinen alueellinen kokoaminen on ajankohtaista lähivuosina. 24 % vastaajista edusti kuntia, joiden osalta vapaaehtoinen järjestely on jo toteutettu. 15 % vastaajista näkee yhteistoimintarakenteiden  purkamisen ja 12 % palveluiden laajaan ulkoistamisen tai yhteisyrityksen perustamisen ajankohtaisena lähivuosina.

Kansallisen tilanteen epäselvyys ja kuntien heikko taloustilanne yhteisinä haasteina

Vaikka yhteistyöhön suhtaudutaan myönteisesti, nousee selvityksessä esiin myös yleisesti tunnistettuja haasteita, kuten kansallisen sote-tilanteen epäselvyys sekä kuntien erittäin tiukka taloustilanne.

- Kuntaliitto käsittelee selvityksen tuloksia eri kuntaverkostojen kanssa alkuvuodesta, sekä tulee julkaisemaan tarkempia analyysejä tilanteesta myös kansallisesti, toteaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Karri Vainio.

- Hyödynnämme tuloksia myös Kuntaliiton toiminnan ja kunnille kohdistuvan muutostuen suunnittelussa.

Selvitystä varten FCG haastatteli marras-joulukuussa 41 kuntien ja sote-kuntayhtymien johdon edustajaa. Haastatteluiden rinnalla toteutettiin verkkokysely, johon vastasi 267 henkilöä. Vastauksia saatiin 159 Manner-Suomen kunnasta eli edustus kattaa 54 % kunnista. Kattavuus vaihtelee alle 5 000 asukkaan kuntien 48 %:sta yli 50 000 asukkaan kuntien 67 %:iin. Vastauksista 61 % olivat viranhaltijoita ja 39 % luottamushenkilöitä.