Kuluvan vuoden veroennuste herättää kysymyksiä

Kuluvan vuoden veroennuste on herättänyt kysymyksiä kunnissa. Erityisesti kunnallisveron verrattain voimakas kasvu (5,1 %) on aiheuttanut epäilyksiäkin. Syyt kasvuun löytyvät pääosin seuraavista tekijöistä: verovuoden 2019 ennakoiden odotetaan kasvavan noin 3,1 % parantuneen työllisyyden johdosta. Oletus on myös, että verovuoden 2018 ennakonpalautusosuudet ja vero-oikaisut olisivat kuntien kannalta viime vuoteen verrattuna myönteisempiä. Kovaa kasvua selittää osittain myös jäännösverojen maksun aikaistumisesta johtuva kertaluonteinen verotulojen lisäys sekä keskimääräisen kunnallisveroprosentin 0,04 prosenttiyksikön nousu vuodelle 2019. 

Tarkastellessa alkuvuoden tilityskertymiä, ymmärtää kyllä huolen ennusteen pitävyydestä. Perjantaina 24. toukokuuta julkaistiin toukokuun tilityskertymät, joiden mukaan kunnallisvero olisi vielä 0,6 % laskussa verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Huhtikuussa vastaava kehitys oli vielä synkempi, laskua oli silloin 1,6 %.

Syyt kunnallisveron alkuvuoden heikkoon kehitykseen löytyvät yksinomaan Tulorekisterin ilmoitusongelmista. Ilman näitä ongelmia kunnallisvero olisikin reilun 2 %:n kasvussa. Toukokuun kunnallisverotilitykset näyttivät siis verrattain paremmilta, mutta uutta tilitysvajetta tuli arvion mukaan joka tapauksessa jonkin verran lisää, vajaa 20 miljoonaa euroa koko maan tasolla. Kunnallisverokertymä nousi ennusteen mukaiselle tasolle toukokuussa, mutta tämä johtui kuitenkin pääosin muista kuin palkoista perityistä ennakonpidätyksistä, lähinnä osingoista pidätetyistä ennakoista. Ansiotulojen ennakot jäivät siis edelleen ennusteesta Tulorekisterin ilmoitusongelmien johdosta.

Toukokuun kunnallisverotilityksissä oli mukana myös alkuvuoden veroja, jotka ovat jääneet kertymättä. Näin ollen uuden tilitysvajeen tarkka arvioiminen on vaikeaa. Huhtikuussa uutta vajetta oli arvion mukaan noin 45 miljoonaa, että siinä mielessä oltaisiin menossa parempaan päin. Tulorekisterin ilmoitusongelmien takia tilitysvaje yhteensä koko maassa olisi vuoden alusta arviolta reilu 250 miljoonaa euroa. Koko vuoden ennusteen toteutuminen edellyttää, että verovuoden 2018 valmistuva verotus ei yllätä negatiivisesti (ennakkotiedot valmistuvasta verotuksesta saadaan kesäkuun aikana) tuottaen negatiivisia oikaisuja ja, että Tulorekisteristä johtuva kertymävaje saadaan kurottua umpeen kalenterivuoden aikana.

Yhteisöverojen kehitys yllätti positiivisesti toukokuussa parin vaisumman kuukauden jälkeen, jolloin jäätiin jonkin verran jälkeen ennusteesta. Positiivinen kehitys toukokuussa johtui pääosin verovuoden 2018 yhteisöverotuloista, kun toisaalta verovuoden 2019 ennakkoverojen kehitys on pari viime kuukautta ollut ennustetta heikompaa (noin -10 miljoonaa euroa/kuukausi). Kuluvan vuoden ennakoita tarkistetaan edellisen vuoden veroilmoitustietojen pohjalta ylöspäin touko-kesäkuussa ja siten on todennäköistä, että nyt kertyneet verovuoden 2018 yhteisöverot nostavat myös vuodelle 2019 maksuunpantuja ennakoita kesä-heinäkuussa nostaen myös yhteisöverotilitysten tasoa. Kesänkuun kehityksen perusteella olemme siis tältä osin paljon viisaampia.

Aiheesta lisää:

• Verotus
  
  Kuntaliiton verotussivustolle