Kohti älykkäämpää ja sosiaalisempaa Eurooppaa - seuraavan ohjelmakauden valmistelu etenee

Kuluva vuosi on kiireistä aikaa seuraavan EU:n ohjelmakauden valmistelussa niin Brysselin suunnalla kuin kotimaassakin. Komission mielestä Suomen tulisi seuraavalla kaudella panostaa älykkäämmän ja sosiaalisemman Euroopan tavoitteiden edistämiseen. Nämä tavoitteet ovat myös kuntien ja alueiden näkökulmasta hyvä lähtökohta jatkokeskustelulle, jossa määritellään tuettavan toiminnan tavoitteita puolestaan alue- ja paikallislähtöisestä näkökulmasta. Kestävän kaupunkikehittämisen ja kansalaistoimijalähtöisen kehittämistyön rakenteita ja sisältöjä työstetään myös kuluvan vuoden aikana.

Suomen koheesio- eli alue- ja rakennepolitiikan osalta saatiin ensimmäinen viite komission ajatuksista maaliskuun alussa. Osana EU:n talouden ohjausjaksoon sisältyvää maaraporttia komissio esitteli alustavat näkemyksensä ensisijaisista koheesiopolitiikan investointialoista. Tavoite älykkäämmästä Euroopasta sisältää tavoitteet mm. alueiden älykkään erikoistumisen alojen edistämisen, jossa Kuntaliiton näkökulmasta on tärkeä huomioida kuntaorganisaatiot ja niiden työ toimintaympäristöjen rakentajina ja osaamisen vahvistajina sekä mm. erilaisten innovaatioiden testialustoina.

Älykkäämmän Euroopan tavoite pitää sisällään myös tavoitteen vihreämmästä ja vähähiilisemmästä Euroopasta, jolloin yritys- ja innovaatiotoiminnan ratkaisut tuovat uusia mahdollisuuksia mm. ilmastonmuutoksen hillintään. Sosiaalisemman Euroopan tavoite tähtää työnsaantimahdollisuuksien parantamiseen, elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien tukemiseen sekä osallisuuden lisäämiseen. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että jatkossa kasvun, osaamisen, työllisyyden, hyvinvoinnin ja osallisuuden tavoitteita sovitetaan nykyistä paremmin yhteen.

Epäviralliset neuvottelut kansallisen koheesiopolitiikan painotuksista käynnistyvät komission ja työ- ja elinkeinoministeriön välillä kesäkuussa. Syksyllä on odotettavissa myös Suomen hallituksen linjaukset kansallisen rakennerahastotoiminnan painopisteistä ja hallinnosta ja aivan loppuvuodesta myös linjaukset yksityiskohtaisemmista erityistavoitteista, tuettavasta toiminnasta ja tukimuodoista.

Rakennerahastojen osalta kansallinen valmistelu etenee vaiheittain. Maaliskuussa Koheesio 2021+ -työryhmä kävi lähetekeskustelua niin kestävän kaupunkikehittämisen kuin paikallisen yhteisölähtöisen kehittämisen tiimoilta. Komissio on esittänyt vähintään 6%:n korvamerkintää EAKR-varoista käytettäväksi kestävään kaupunkikehittämiseen, parlamentti puolestaan 10%. Nykyisellä ohjelmakaudella tätä tavoitetta toteutetaan kuuden suurimman kaupungin 6AIKA-ohjelman kautta.

Nykyisellä ohjelmakaudella on kansallisesta rakennerahasto-ohjelmasta rahoitettu kansalaistoimijalähtöisiä paikallisia kehittämishankkeita. LEADER-ohjelmatyö maaseutuohjelman puitteissa on jatkumassa myös seuraavalla ohjelmakaudella. Komissio tarjoaa erilaisia välineitä, joilla voidaan LEADER-tyyppistä toimintamallia viedä myös kaupunkialueille.

Rakennerahasto-ohjelman valmistelun rinnalla etenee myös EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan liittyvä valmistelu ja mm. maaseutupolitiikan toteutuksen pohdinta. Maa- ja metsätalousministeriö on avannut otakantaa.fi-palveluun kyselyn koskien EU:n maatalouspolitiikan uudistamista.

Kysely sisältää kysymyksiä myös maaseutupolitiikkaan liittyen:

• Kysely EU:n maatalouspolitiikan (CAP) uudistamisesta
  
  Otakantaa-sivusto