Klashin viimeisessä mentoroinnissa keskityttiin tarinoihin ja kasvuun – Wevolven Ville Tikka ja yrittäjä Peter Vesterbacka sparrasivat tiimiläisiä Kuntatalolla

Kuntatalolla järjestettiin tiistaina 22. lokakuuta haastekilpailu Klashin viimeinen mentorointitapahtuma. Päivän mentoroinneissa keskityttiin palvelumuotoiluun ja Thinking Big -ajatteluun liiketoiminnan kasvun näkökulmasta.

Mentorointiin tiimiläisiä sparraamaan oli kutsuttu Wevolven strategia-ja designjohtaja Ville Tikka ja esimerkiksi Roviosta, Slushista ja Helsinki–Tallinna -tunnelihankkeesta tunnettu yrittäjä ja vaikuttaja Peter Vesterbacka, joka osallistui tapahtumaan videoyhteyden välityksellä Pekingistä.

Koska Vesterbacka osallistui tilaisuuteen toiselta puolelta maailmaa, oli päivän mentorointeja alustamassa hänen FinEst Bay Area -yhtiökumppaninsa Kustaa Valtonen.

Kyky kiteyttää olennainen tarinaksi vie voittoon

Ville Tikan ydinosaaminen piilee strategisessa muotoilussa ja tarinankerronnassa, ja tähän hän keskittyi myös Klashissa.

-On kaksi tapaa ymmärtä asioita. Ensimmäinen niistä on se, mitä tiedämme maailmasta ja toinen se, miltä asiat tuntuvat. Tiimit, joilla on parhaat mahdollisuudet menestymiseen ovat ne, jotka osaavat tuoda nämä asiat yhteen.

Kaiken keskipisteessä on oman tekemisen tarkoitus, ja tämän kiteyttämiseksi Tikka kannusti tiimejä miettimään, mikä maailmassa on vialla ja mikä on se yksi asia, jonka he haluavat muuttaa.

-Parhaat pitchit ovat aina loistavia tarinoita siitä, mikä muuttuu ja mistä juuri meidän tarinassamme on kyse, ja se pitää osata sanoittaa hyvin. Pitää olla niin syvä, kirkas ymmärrys siitä, mitä tekee.

Suomeen kaivataan lisää rohkeutta tehdä asioita

Peter Vesterbackan ja Kustaa Valtosen yhteinen tunnelihanke lähti liikkeelle yhdestä puhelusta.

-Peter soitti minulle eräänä lauantaina, kun olin mökillä, ja sanoi, että hei, mä tiedän, mitä isoo me tehdään seuraavaksi. Rakennetaan tunneli Tallinnan ja Helsingin välille, Valtonen kertoo.

Vaikka tunnelihankkeen kaltaisen jättiprojektin voisi kuvitella olevan melko kaukana kuntatasolla tehtävästä työstä, on kaikessa ongelmanratkaisussa Valtosen mukaan lopulta kyse samasta asiasta.

-Kun mietitte ideoitanne, kysykää, mitä voisitte tehä eri tavalla, mitä sellaista voisitte tehdä, mitä kukaan muu ei tee.

Peter Vesterbackan mukaan Suomessa tarvitaan nyt erityisen paljon juuri Klashin tyyppisissä kilpailussa esiin tulevaa yrittäjämäistä asennetta ja rohkeutta tekemiseen.

-Toivoisin, että myös julkiset organisaatiot rohkaistuisivat tekemään asioita uudella tavalla. Suomessa ylipäätään on haasteena, miten asiat saataisiin nopeammin ja paremmin liikkeelle ja käyttöön.

Klashissa intoa, osaamista ja hyviä ideoita

Sekä Vesterbacka että Tikka olivat molemmat vaikuttuneet Klashin tiimien tasosta.

-Tiimeistä välittyy innostuneisuus olla mukana. Heillä on vielä hieman haasteita kiteyttää ja fokusoida tekemistään, mutta se on täysin luonnollista ja suotavaakin, koska tässä ollaan uuden äärellä, Tikka toteaa.

Molemmat mentorit myös korostivat kilpailun vaikutuksia ja niiden suhteen kohdattavia haasteita.

-Kilpailu on helppo osa tätä. Vaikeaa on vaikuttaa tekemisellään ja saada asiat siirtymään käytäntöön, Vesterbacka sanoo.

-Uskon, että tämä kilpailu tuo paljon osaamista myös kuntasektorille. Uskon, että Klashin suurimmat vaikutukset ovat juuri ne kerrannaisvaikutukset, jotka eivät tapahdu kilpailun puitteissa, Tikka sanoo.

Mikä Klash?

Klash on haastekilpailu, jossa etsitään ratkaisuja ja ideoita kuntien itse tunnistamiin ongelmiin. Ratkaisukeskeistä ja ennakkoluulotonta toimintakulttuuria edistävän uuden yhteistyömallin mahdollistajina ovat Kuntaliiton rinnalla FCG, Keva, KL-Kuntahankinnat, KL-Kustannus ja Kuntarahoitus.

Kilpailun aikana on avattu rajoja rikkovia keskusteluyhteyksiä eri sektoreiden ja alojen toimijoiden välille.

Syksyn 2018 aikana kuntia pyydettiin ilmoittamaan kohtaamistaan haasteista ja ongelmista. Yhteensä 64 suomalaista kuntaa ilmoitti kilpailuun 77 erilaista ongelmaa, joista valikoitui ratkaistavaksi kolme.

Ratkaistavat ongelmat eli kilpailuhaasteet ovat:

• Liikkumispalvelu hajaasutusalueille, pilottikuntana Janakkala
• Alusta kuntalaisten omaehtoiselle toiminnalle, pilottikuntana Joensuu
• Nuoret opintopolulle, pilottikuntana Vantaa

Yhdeksän tiimiä mentoroitaviksi

Kilpailun ensimmäisessä vaiheessa näitä haasteita ratkomaan haettiin monipuolista osaamista omaavia tiimejä. Osallistumishakemuksien perusteella mukaan asiantuntijoista muodostetut raadit valitsivat yhteensä yhdeksän tiimiä, joista kolmen hakemus koski nuorten opintopolkuja, neljän kuntalaisten omaehtoista toimintaa ja kahden haja-asutusalueiden liikkumispalveluja.

Nyt päättyneessä kuukauden pituisessa mentorointivaiheessa kilpailuun valitut tiimit saivat oppia, osaamista ja näkökulmaa kymmeneltä eri mentorilta, jotka ovat oman alansa huippuosaajia. Mentoreina toimivat esimerkiksi Mimmit koodaa -ohjelman koordinaattori Milja Köpsi, Me-säätiön toimitusjohtaja Ulla Nord sekä muun muassa Slushista ja Roviosta tunnettu sarjayrittäjä ja vaikuttaja Peter Vesterbacka.

Voittajat julkistetaan tammikuussa

Mentoroinneista saamiensa eväiden saattelemina tiimit pääsevät nyt viimeistelemään ratkaisuehdotuksiaan, jotka he jättävät tuomariston arvioitaviksi marraskuun loppupuolella.

Tuomaristo arvioi ratkaisuehdotuksia nimettöminä ratkaisun vaikuttavuuden, innovatiivisuuden ja skaalautuvuuden perusteella. Kilpailun voittajat julkistetaan tammikuussa 2020.

Kuntaliitto neuvottelee voittajien kanssa mahdollisista hankintasopimuksista. Tavoitteena on tarjota ratkaisuja mahdollisimman monen kunnan hyödynnettäväksi ilman erillisiä kustannuksia. Tutkimus- ja kehittämisvaiheeseen on hankkeessa varattu enintään miljoona euroa.