Klashin keskiössä ovat innovaatioiden lisäksi ihmiset

Klash-haastekilpailu tuo Kuntaliiton yhteen yhdeksän erilaisen, erilaisista taustoista tulevan tiimin kanssa. Kaikki yhdeksän tiimiä olivat mukana myös kilpailun viimeisessä mentorointipäivässä Kuntatalolla.

Kuntaliiton strategia- ja kehitysjohtajan Markus Paunin mukaan Klashissa kiteytyy se yhteistyö, mitä kansallisella tasolla toimittaessa vaaditaan.

-Kukaan ei saa aikaan asioita yksin tai pelkässä sisäpiirissä. Klash on hieno mahdollisuus saada mukaan myös kolmatta sektoria ja yksityisiä toimijoita.

Innolla kohti uutta

Viimeinen mentorointipäivä herätti kilpailun tiimeissä innostuneita ja odottavia tunnelmia.

-Etenkin tarinankerronta vaikutti meille kiinnostavalta. Se, miten oman ideansa saa rakennettua tarinaksi ja selkeytettyä.

-Toivomme mentoreilta rehellistä näkemystä ja palautetta ideastamme.

Tiimit olivat myös vaikuttuneita mentoreiden ammattitaidosta, joka näkyi tilaisuuksien intensiivisyydestä huolimatta. Tapaamiset tarjosivat heille sekä mahdollisuuden ottaa huomioon uusia näkökulmia ideansa suhteen että eväitä ideansa kokonaisreflektoinnille.

-Aina, kun on eri väen kanssa tekemisissä, jää siitä jotain uutta käteen. On ollut todella hyödyllistä, että kaikki mentorit ovat olleet erilaisista taustoista.

-Mentorit osaavat selvästi kysyä meiltä oikeat kysymykset. Oli hienoa, miten luontevasti esimerkiksi Peter Vesterbackankin kanssa pystyi juttelemaan omasta ideasta.

Lisäarvo ihmisissä

Markus Pauni on tyytyväinen siihen, millaisia mahdollisuuksia Klash kuntasektorille tarjoaa. Klash on hyvä esimerkki siitä, miten erilaisten kuntien haasteet saadaan näkyviksi ja yhdessä ratkaistaviksi.

-Ja mikä parasta, tiettyihin haasteisiin voidaan löytää monia erilaisia ratkaisuja, jotka voidaan myöhemmin skaalata hyvinkin erilaisiin toimintaympäristöihin.

Klash on kuntasektorille täysin uudenlainen tapa toimia. Sen onnistumista tullaan arvioimaan tarkasti. Pauni korostaa, että Kuntaliitto haluaa jatkossakin tarjota kunnille uusia tapoja kehittää innovaatioita.

-Ehkä kuitenkaan suurin lisäarvo ei aina ole uusi innovaatio vaan ihmiset, joiden ajattelu muuttuu yhteisten kokemusten ja ajattelun myötä, hän toteaa.

 

 

Mikä Klash?

Klash on haastekilpailu, jossa etsitään ratkaisuja ja ideoita kuntien itse tunnistamiin ongelmiin. Ratkaisukeskeistä ja ennakkoluulotonta toimintakulttuuria edistävän uuden yhteistyömallin mahdollistajina ovat Kuntaliiton rinnalla FCG, Keva, KL-Kuntahankinnat, KL-Kustannus ja Kuntarahoitus.

Kilpailun aikana on avattu rajoja rikkovia keskusteluyhteyksiä eri sektoreiden ja alojen toimijoiden välille.

Syksyn 2018 aikana kuntia pyydettiin ilmoittamaan kohtaamistaan haasteista ja ongelmista. Yhteensä 64 suomalaista kuntaa ilmoitti kilpailuun 77 erilaista ongelmaa, joista valikoitui ratkaistavaksi kolme.

Ratkaistavat ongelmat eli kilpailuhaasteet ovat:

  • Liikkumispalvelu hajaasutusalueille, pilottikuntana Janakkala
  • Alusta kuntalaisten omaehtoiselle toiminnalle, pilottikuntana Joensuu
  • Nuoret opintopolulle, pilottikuntana Vantaa

Yhdeksän tiimiä mentoroitaviksi

Kilpailun ensimmäisessä vaiheessa näitä haasteita ratkomaan haettiin monipuolista osaamista omaavia tiimejä. Osallistumishakemuksien perusteella mukaan asiantuntijoista muodostetut raadit valitsivat yhteensä yhdeksän tiimiä, joista kolmen hakemus koski nuorten opintopolkuja, neljän kuntalaisten omaehtoista toimintaa ja kahden haja-asutusalueiden liikkumispalveluja.

Nyt päättyneessä kuukauden pituisessa mentorointivaiheessa kilpailuun valitut tiimit saivat oppia, osaamista ja näkökulmaa kymmeneltä eri mentorilta, jotka ovat oman alansa huippuosaajia. Mentoreina toimivat esimerkiksi Mimmit koodaa -ohjelman koordinaattori Milja Köpsi, Me-säätiön toimitusjohtaja Ulla Nord sekä muun muassa Slushista ja Roviosta tunnettu sarjayrittäjä ja vaikuttaja Peter Vesterbacka.

Voittajat julkistetaan tammikuussa

Mentoroinneista saamiensa eväiden saattelemina tiimit pääsevät nyt viimeistelemään ratkaisuehdotuksiaan, jotka he jättävät tuomariston arvioitaviksi marraskuun loppupuolella.

Tuomaristo arvioi ratkaisuehdotuksia nimettöminä ratkaisun vaikuttavuuden, innovatiivisuuden ja skaalautuvuuden perusteella. Kilpailun voittajat julkistetaan tammikuussa 2020.

Kuntaliitto neuvottelee voittajien kanssa mahdollisista hankintasopimuksista. Tavoitteena on tarjota ratkaisuja mahdollisimman monen kunnan hyödynnettäväksi ilman erillisiä kustannuksia. Tutkimus- ja kehittämisvaiheeseen on hankkeessa varattu enintään miljoona euroa.